on
omistettu suomalaisen etnisen luonnonuskonnon
pyhien paikkojen suojelulle ja tutuksi tekemiselle.
Kaikissa uskonnoissa on pyhiä
paikkoja,
usein rakennuksia
kuten temppeleitä ja kirkkoja.
Suomalaisessa
etnisessä uskonnossa maailman pyhyys
on koettu parhaiten luonnossa,
kuten pyhissä kivissä, puissa,
mäissä ja vesistöissä.
Paikat ovat sijainneet yhteisöjen pihapiirissä
kuin syvällä metsässäkin.
usein rakennuksia
kuten temppeleitä ja kirkkoja.
Suomalaisessa
etnisessä uskonnossa maailman pyhyys
on koettu parhaiten luonnossa,
kuten pyhissä kivissä, puissa,
mäissä ja vesistöissä.
Paikat ovat sijainneet yhteisöjen pihapiirissä
kuin syvällä metsässäkin.
Suomessa ja Virossa pyhiä
paikkoja on
paikkoja on
kutsuttu hiisiksi.
Hiisillä on rukoiltu, uhrattu ja parannettu.
Pyhiä kiviä, puita ja
lähteitä on pidetty
väylänä tuonpuoleiseen ja niille on
viety uhrilahjoina viljaa ja maitoa, saaliita jne.
Luterilainen kirkko tuhosi Hiisejä 1700-luvulla
puhdasoppisuuden aikaan. Ortodoksinen kirkko
otti etnisen uskonnon palvontapaikat osaksi
uskonnonharjoitusta, mutta luterilaisen
uskonnon edustajat
tuhosivat lehdot. =(
Yksittäiset kivet, puut ja lähteet sentään jäivät.
Säilyneet
pyhät Hiisipaikat olivat tärkeitä ihmisille.
Niillä vierailtiin
salaa, vaikka esivanhempien
tapojen jatkaminen oli pitkään lain silmissä
rangaistavaa.
Kiville, puille ja lähteille uhraaminen
jatkui läpi
vuosisatojen ja siitä on tietoja
vielä jopa 1940-luvun
puolelta.
Taivaannaula käynnistää Hiisienpäivän
kunniaksi
monivuotisen Hiisi-projektin.
Tekstilyhennelmä: Taivaannaula/Uutiset
