Translate

31.1.2018

Inspiroi sydäntäsi taiteella









Taide tarkoittaa niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin esittää kokemiaan tunnevaikutuksia. Erityisesti sana taide viittaa kuvataiteisiin. 

Taide on yksi kulttuurin peruskäsitteistä joka koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan subjektiivisesti. 

Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita.

Taiteenlajeja ovat mm: Kuvataide, Elokuva- ja mediataide,  Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu, Käsityötaide, Musiikki, Kirjallisuus eli sanataide, Tanssitaide sekä Teatteri- eli näyttämötaide 

Taiteen teorian keskeinen käsite on mimesis, eli luonnon tai todellisuuden jäljittely ja esittäminen taiteen keinoin. Taideteos voi äärimmillään olla tarkka jäljennös olemassa olevasta kohteesta tai jotain sellaista, mitä emme kykene edes hahmottamaan. Teoksen ei tarvitse olla kuitenkaan esine, vaan se voi olla vaikkapa teatteri-, musiikki- tai performanssiesitys.

Taiteet voidaan jakaa esittäviin ja ei-esittäviin. Esittävät taiteet, kuten teatteri, elokuva, tanssi tai musiikki esitetään ajallisessa jatkumossa ja esitys suunnitellaan siten, että yleisön oletetaan seuraavan esitystä alusta loppuun. Esittävät taiteet perustuvat esityksiin, joilla on tavallisesti selkeä alku, keskikohta ja loppu.
Arkkitehtuuri, maalaustaide, grafiikka, kuvanveisto, muotoilu tai kirjallisuuden eri lajit eivät perustu aikaan sidottuihin esityksiin, vaan katsoja tai lukija valitsee ja päättää itse katselutilanteen pituuden tai lukemisajankohdan. Tämän takia niitä kutsutaan ei-esittäviksi taiteiksi. 

Esittäviä ja ei-esittäviä taiteenaloja voidaan myös yhdistää esimerkiksi performanssissa tai videotaiteessa. 
 Lähde Wikipedia 

Tämän päivän teemana on otsikon lauseke; 

 Inspiroi sydäntäsi taiteella

Mikä on sinulle rakkain 
taiteenlaji? 


Minun mielestäni 
koko elämä on taidetta. 
Selviydymme elämästä taiteillen, 
kuka mitenkin. 
Elämäntaiteemme 
ei riipu pelkästään itsestämme 
vaan ulkoiset seikat ja 
sattuma vaikuttavat 
lopputuloksiimme, 
ja siihen saammeko 
ihastuneita aplodeja vaiko 
vain kitkerää kritiikkiä. 




 

  Ps: 

Tänään on monipuolinen kuunpimennys... 




 



30.1.2018

Croissanttipäivä







Voisarvi eli kroisantti (ransk. croissant) on yleensä puolikuun muotoon leivottu leivonnainen. Se tehdään lehtevästä voitaikinasta perinteisesti kaulimalla taikina ympyräksi, jakamalla sektoreiksi ja kiertämällä sektori löysälle rullalle reunasta keskustaa kohti.
Voisarvia syödään sellaisenaan, voin tai marmeladin kera tai täytettyinä esimerkiksi juustolla, salaatilla tai katkaravuilla. 



Tänään on Croissanttipäivä.  
 Ranskalainen aamiainen sisältää usein 
croissantin ja kupin kahvia. 
Voisarven reseptin kerrotaan tulleen Ranskaan 
Marie-Antoinetten  leipurin mukana Itävallasta. 
-Wikipedia










Croissantit 

30-40 kpl 

5 dl maitoa
¾ dl sokeria
2 tl suolaa
1 tuorehiivapala (50 g) 
14-15 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
300 g voita 






















Sekoita kylmään maitoon sokeri, suola ja murennettu hiiva. 
Lisää noin litran verran jauhoja ja vatkaa taikinaa voimakkaasti.
Lisää kananmunat sekä loput jauhot ja alusta kulhon laidasta irtoava taikina. 
Peitä ja anna taikinan levätä 20 minuuttia. 

Kauli levännyt taikina suorakaiteen muotoiseksi, noin 1,5 cm:n levyksi. Vedä jääkaappikylmästä voista lastuja juustohöylällä taikinalevylle kerroksittain niin että voilastut peittävät puolet
taikinalevystä. Taita toinen puoli päälle ja kauli taikinalevy kevyesti. Taita levy kolmin kerroin ja anna levätä 15–20 minuuttia liinan alla. 
Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi 
ja taittele jälleen kolmin kerroin.
Anna levätä ja kauli taikina samoin vielä pari kertaa.
Peitä liinalla ja anna taikinan levätä noin 20 minuuttia. 

Jaa taikina kahteen osan ja kauli osat ohueksi suoralaiteen 
( 55 x 40 cm) muotoiseksi levyksi. Leikkaa levy pitkittäin kahteen osaan ja leikkaa kaitaleet kolmioksi. Rullaa kolmiot sarviksi leveämmästä päästä aloittaen. 

Toimi toisen taikinapalan kanssa samoin. Siirrä sarvet leivinpaperoiduille pelleille, peitä ja kohota. Voitele sarvet rikkivispatulla kananmunalla. 

Paista uunissa 200 asteessa 
noin 20 minuuttia. 


VINKKI: 

Voit pakastaa croissantit heti rullaamisen jälkeen. Aseta ne tasaiselle alustalle, jäädytä ja pakkaa jäätyneet croissantit muovipusseihin. Ota tarvittava määrä sarvia kohoamaan jääkaappiin esim. edellisenä iltana. 
Paista jääkaapissa yön yli kohonnet croissantit aamulla. 
Tuplaa reseptin sokerin määrä makeisiin sarviin.



Resepti:
Midi Vuorela, Myllyn Paras Oy 



Jos haluat gluteenittomia croissantteja, 
niihin löytyy oiva ohje tuolta Soppa365-sivulta






29.1.2018

Maissia päivääsi





Maissilastuja aamupalalle... 



Maissilastuja iltapalalle...
Kumpi on mieleisempi
maissilastumuoto? 


Tänään onkin Maissilastupäivä.





Itse leivoin eilen jälleen 
suosikkini, Maissisuklaakakun
tämänpäiväisille vieraille... 


200 g voita
200 g taloussuklaata
4 kananmunaa
2 dl sokeria
2½ dl maissijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria 
ripaus suolaa... 

Uuni miltei 200 asteeseen. 
(Siis pikkuista vaille...) 
Leivitä voilla voideltu irtopohjavuoka 
maissijauhoilla.

Sulata voi ja suklaa miedolla lämmöllä kattilassa.
Sekoita hyvin ja ota kattila sivuun jäähtymään.
Vaahdota kulhossa munat ja sokeri vaahdoksi.
Lisää sokeri-munavaahtoon maissijauhot,
johon olet sekoittanut leivinjauheen ja vaniljasokerin, 
ja suolaripauksen. 
Lisää joukkoon myös suklaa-voiseos. 
(Jos pidät mintun mausta, 
lisää piparminttuöljyä muutama tippa...)  
Yhdistä varovasti sekoittaen, ei vatkaimella. 

Kaada vuokaan.
Paista n: 30 minuuttia, 
mieluummin hitunen vaille 
puoli tuntia kuin hitustakaan yli 
koska muuten kakusta tulee liian kuivakka... 

Tortun kuuluukin jäädä hiukan tahmeaksi keskeltä.
Voit halutessasi koristella tortun tomusokerilla...

Torttu on parempaa reilun vuorokauden vanhana,
eli tämä kannattaa tehdä ajoissa jos vieraita on tulossa. =)
Tortun voi myös pakastaa hyvin. 
Sulata huoneenlämmössä,
älä mikrossa.


Ohje on GLUTEENITON ja hiukan muokattu versio
Maizena-paketin suklaatorttuohjeesta.



Tämä kakku paranee 
vanhetessaan. =)  





27.1.2018

Suklaakakkua ja siemeniä









 Tänään vietetään Suklaakakkupäivää
Pala suklaakakkua auttaa 
kaikkeen. Eikö vaan? 




Olisi myös Siemenvaihtokaupan päivä
mutta sitä en taida enää viettää sillä 
siinä on käynyt niin muutaman kerran 
että vain minä olen lähetellyt siemeniä 
enkä olekaan sitten saanut tilalle heiltä mitään,  

MUTTA, tosin, ja sen sijaan 
olen saanut kukkien 
siemeniä extempore 
muilta ihanilta ihmisiltä!  
Kiitokset niistä heille! 

Nytkin on jo 
muutama multapurnukka 
keittiössä... 



26.1.2018

Hyvää puolisoiden päivää ja hauskaa työpäivää







Näin eräissä häissä tämäntyylisen
kamalan hääkakunkoristeen...
Muutaman kuukauden päästä
häistä se pariskunta erosi...
Mutta silti toivotan tänään







Tänään on myöskin
Pidä hauskaa töissä -päivä. 

On otettava huomioon
että myös koti voi olla työpaikka. =)



24.1.2018

Arjen kohteliaisuutta









 Kiitetään jotakin saadessa,  
sanotaan aamuisin huomenta
illalla lämmittää kun toivotat hyvää yötä
päivällä tietenkin hihkaistaan päivää

- Ihan totta, nämä eivät 
todellakaan ole 
kaikille itsestäänselvyyksiä... 

Otetaan kengät pois 
kun mennään jonkun kotiin
riisutaan pipo/päähine sisätiloissa, 
- jos sinulla ei ole mitään terveydellistä syytä 
mikä estäisi pipon poistamisen...  

Pestään kädet kun saavutaan 
sisätiloihin, kotiin, kylään, tullaan WC.stä,
 ennen kuin laitetaan ruokaa, tai syödään, 
tai jos mahdollista: 
ennen kuin halataan talon väkeä, 
varsinkin pieniä lapsia ja vanhuksia...  

Puhelin laitetaan pois  
kun ollaan esim ruokapöydässä, jne... 
 Avataan ovi toisille, 
 annetaan istumapaikka 
julkisessa kulkuneuvossa 
tai vaikkapa täydessä kahvilassa. 
Anna eteenpäin parkkilappu, 
jossa on vielä parkkiaikaa, 
 päästä kassajonoon edelle 
sellainen jolla on vain pari ostosta,
  tervehditään kassaa,  
 laitetaan itse se kapula omien 
ostosten jälkeen
annetaan ostoskärry seuraavalle 
kauppaan tulijalle
eikä lukitakaan sitä... jne... 

Jos jonotat, pidä välimatka 
edellä odottajaan... 

 
Hymy ei maksa mitään, 
mutta olet onnekas 
jos sinulla on 
ne kaikki 17 - 43 lihasta,
jotka tarvitaan hymyilyyn...




HUOM: Kuvasta huolimatta käsipäivää ei 
tarvitse aina sanoa, esim lääkärissä tms... 


Voiko oma mielentila vaikuttaa siihen 
jaksaako olla kanssakulkijoille kohtelias 
jonakin päivänä vaiko ei? 

Voiko seura tehdä kaltaisekseen? 

Tunnetko jonkun joka todellakin on ihan 
aidosti aina ja jatkuvasti ystävällinen, 
kohtelias ja korrekti? Minä tunnen, 
montakin sellaista ihanuutta.



Tänään on Kohteliaisuuspäivä













23.1.2018

Käsintehty







Presidenttimme Sauli Niinistö on kertonut 
tärkeimmän esineensä olevan mustekynä. 
Miten herttaista! 

 Maailmasta ei saa tulla sellainen teknorobottitietokonemaa, 
ettei käsinkirjoittamista enää tarvittaisi.
Opettajat, huom. 

Muutenkin kaikkia tärkeitä kädentaitoaineita vähennetään ja lopetetaan! 
Sellaisia joista on oikeasti apua arjen elämässä, niin kuin kotitaloutta, kuvaamataitoa, 
käsitöitä ja vaikkapa nafltaliinista kaivettuna voisi toimia sellainenkin kuin kansalaistaito
jotta nuorisosta ei tulisi avuttomia... 

Mutta pääasiani oli Käsinkirjoittaminen jolla on tänään ikioma teemapäiväkin
Kai sinäkin kirjoitat käsin jotakin? Edes kauppalappuja? Muistiinpanoja? 
Allakkaa? Päiväkirjaa? Vai ovatko kaikki muistettavat asiasi visusti puhelimessasi?
Tai aktiivisuusrannekkeessasi? 



Kai kirjoitat vielä kirjeitä? 
Edes joskus? 
Tai edes joulukortteja? 
Onnittelukortteja? 
Vai tulostatko niihin 
osoitteet ja värssyt tietokoneella? 




Minä uskon käsinkirjoitettuun enkä siitä luovu.
Muistan asiat paremmin juuri niin, 
itse käsin kirjoittamalla. 






Lisää käsintehtyä seuraa tässä: 
tänää kun on lisäksi Piirakkapäivä. Kai sinäkin leivot?
Kai pian keittiöissämme hääräilee jonkinlaisia kokkausrobottejakin... 
Apua!
Ei meillä! =D
Ohessa ruokaisa suolainen gluteeniton kasvipiirasohje. 



 

Kasvispestopiiras 

 

n 250g pehmeää voita 
n 6 dl gluteenitonta jauhoseosta 
2 kananmunaa 
n 1 dl kylmää vettä 
ripaus suolaa 
Juustokuminaa 
Puolikas purjosipulia 
Keltasipuli 
Italian pestokasvisseospussi 
(+ pakastepinaattia) 
 sekä:
2,5 dl ruokakermaa 
1 kananmuna 
Emmentaljuustoraastetta 
basilikaa 
suolaa maun mukaan 
pippuria maun mukaan
Paista n 45 min 175 asteessa 


Tee ensin taikina nyppimällä pehmeä voi jauhoihin. 
Lisää kananmunat ja kylmä vesi ja sekoita nopeasti. 
Älä vaivaa liikaa ettei taikina sitkisty. 
Nosta taikina samantien voidellulle piirasvuualle ja muotoile käsin. 
Pistele pohjaan haarukalla reikiä.

Laita uuni ja paistinpannu kuumemaan. 
Kuumenna öljytilkassa juustokuminaa 
ja laita purjosipuli renkaina paistumaan 
silputun keltasipulin kanssa. Lisää Italian pestokasvisseos 
(ah, mikä tuoksu tästä syntyykään!) 
sekä jäiset pinaattikuutiot. (n 4 kuutiota)
-Pinaatti ei ole pakollinen...

Nosta seos samantien piirakkavuokaan taikinan päälle. 
Tee päällisosa sekoittamalla ainekset yhteen juustoraastetta lukuunottamatta 
jonka lisäät seoksen päälle vuokaan. 
(Juuston voi sekoittaa seokseenkin.)

Paista. 
Ihastu. 
Tarjoile heti 
tai jäähtyneenä 
lämmittämällä annos mikrossa.





PS: 
Presidentistä puheenollen, 
me olemme jo käyneet 
ennakkoäänestämässä? Sinä? 



16.1.2018

Pakkasallergia





https://www.facebook.com/tarinankertojanainen/



Pakkasessa ja tuulessa, joskus 
jo viidessä miinusasteessa, lämpimästä vaatetuksesta huolimatta,  
käsivarsieni 
ja reisieni iho sekä rinta, 
 kasvoista ja korvista 
puhumattakaan 
nousee punaisille kohoumille 
ja turpoaville läimäsköille 
(urtikatria) joka todella 
sattuu! 

Sisätiloissa läimäsköihin 
tulee tunne kuin 
ihoa pisteltäisi 
tuhansilla nuppineuloilla, 
eli ihoa edelleen polttelee, 
vaikka vaara 
on jo ohi. 

Ihoon ei saa edes koskea. 
Sulan hitaasti sisätiloissa, 
ajan kanssa... 


Muutenkin raajani palelevat 
herkästi ja iltaisin kädet ja 
jalat menevät talvisin ihan kylmiksi.  



Talvi talvelta siedän 
vähemmän näitä pakkasia. =( 




 Onhan luminen talvi kaunista aikaa...  





Joskus talvi tuo omaa 
hohtoaan kuviin. 

Koetan ajatella pakkasesta
positiivisia ajatuksia. 
Aina en vaan onnistu. 


Jotkut runoseni ovat suoraan 
omasta elämästäni, jotkut jonkun muun...




15.1.2018

Monza






Jo kotimaassa Hani päätti 
haluavansa käydä  
myös Monzan radalla   
jonne ajelimme eräänä 
jouluviikon päivänä. 
 Kovin lähelle rataa ei 
päässyt mutta ainakin 
todistettavasti radan 
verkkoaitojen takana 
olemme olleet. =) 

Laitetaan nyt kerrankin 
Hanin kuvakin, 
kun sattuu olemaan 
tänään syntymäpäivänsäkin. 



Radan alueella oli havupuu 
joka lauloi, tai suorastaan 
ulvoi kovassa tuulessa. 




Tämä hassu kasvi ei lauleskellut... 
Ei edes viheltänyt. 



Kilparadan tienoilla on vanhoja 
komeita puita joita kukaan ei 
(onneksi) ole mennyt leikkelemään 
vaan ne ovat saaneet kasvaa rauhassa. 

Mies kuvasi ajorataa aitojen 
takaa ja minä keskityin luontoon. 

Vähän sama juttu jos vahingossa 
joskus satun menemään miehen 
mukaan rallikisoihin kotimaassa. 
- Silloin Hani kuvaa samoja 
autoja uudelleen ja uudelleen 
monesta eri kulmasta ja minä 
 kasveja ja mies ihmettelee 
kuinka monta kuvaa samasta 
kukasta tarvitaan. =D 




Edelleen kilparadan tuntumasta 
tämä näkymä... 



Ihana viheralue radan 
lähettyvillä oli ulkoilijoiden 
suosiossa.  



Löysimme Monzasta mukavan 
puiston. Tämä oli kuin Rapunzelin 
torni... 



Puistossa oli paljon lintuja. 
Näimme perinteisen näköisiä hanhia.  



Näimme erikoisia hanhia... 




Ja pitihän se italialainen kyyhkynenkin 
kuvata. 

Minulla on albumeissani 
eri maiden pulukuvia. 
Suomestakin on eri 
kaupunkin puluja. 
Pulut on hauskoja 
ja kauniita. 



Tämä pulu, eikä kun kyyhkynen, 
paistatteli auringossa. 



Tosi isot tupsut korvissaan 
tämä orava vierellämme 
juoksi sinne tänne. 




Todella hiljainen lokkilauma. 
Ai niin, ne olivat päiväunillaan. 





Lokit olivat vallanneet puiston 
lammikon pienet saarekkeet. 




Siellä niitä on lisää, 
lokkeja päiväunillaan. 



Eräässä saaressa oli upea 
vanha huvimaja. 

Tosin spreijattu sotkuiseksi... =/ 




Kauempaa sotkuja ei erota. 





Löysimme vielä komean huvilan 
jota Hani kovasti kuvaili mutta minusta 
tuo sen paikan aita oli kuvauksellisempi. 




Tai puut jotka näkyvät 
talojen kattojen yli. =) 

Minulla on joskus hassuja 
kuvauskohteita... 




Jättihuvilan vierellä oli ruusutarha, 
jonka viimeinen avoinna oleva 
vaaleanpunainen ruusu on tässä. 




Ruusutarhan kukat ovat 
saaneet palkintojakin. 



Tässä ruusutarhan keltaisia ruusuja. 
Ne jopa tuoksuivat! 









Tässä romanttisessa kahvilassa 
kävimme parilla cappuccinolla.  



Kaikissa Italian turistioppaissa moititaan 
olevan ennenkuulumatonta ja 
sopimatonta tilata cappuccinoa 
muulloin kuin varhain aamulla. Hyihyi.

Osoittaa tietämättömyytensä 
jos sitä juomaa menee tilaamaan 
vaikkapa iltapäivällä. 

Höpsistä! Cappuccino on lempeämpi 
kahvisekoitus kuin vaikka 
paikallinen maitokahvi ja 
sopii siis herkällekin vatsalle. 
Ihan hyvin sitä voi iltapäivälläkin 
tilata ja juoda. Ihan sama.  
Niistä muista erikoiskahveista 
menee vaan vatsa... 

Voihan kaakaotakin juoda 
mihin vuorokauden aikaan tahansa.




Hyvää oli! 
Piti se maitovaahtokin vielä 
erikseen lusikoida. =D 
Puista tipahteli viereeni 
ihan syksyisiä lehtiä... 

Syksy ja kevät yhtaikaa. 





14.1.2018

Paluu arkeen








Itselleni ostin reissulta tämän. 


En muotia, enkä luksusta. 



Tässä peltipurnukassa oli 
alunperin suklaata mutta 
en minä niiden vuoksi sitä halunnut. 
(Loppujen lopuksi kovehdeissakin 
oli vehnää joten ne menivät muille.)  

Halusin sen omakseni 
siksi että sain siitä iki-ihanan 
gluteenittomien keksien purnukan. 



Amarylliksien viimeiset valkoiset 
kukat kukkivat näin 
somasti maljakossa. 





Vuoden ensimmäinen omenapiiras 
syntyi joulun nahistuneista omenista. 
Kummasti ne kuitenkin elävöittävät 
piirasta vaikka niiden poiskuorimani 
kuori oli jo nahkamainen. 



Muruomenapiirakka 


200 g huoneenlämpöistä voita
1½ dl  (ruoko)sokeria   
2,5 dl gluteenittomia jauhoja  

(Mix, hieno)
1  kananmuna  
0,75 dl  kermaa   
1 tl  leivinjauhetta   
1 tl  vaniljasokeria   
3-4  omenaa  
    kanelia ja sokeria 


Kuori ja pilko omenat paloiksi
ja pirskota paloihin sitruunanmehua 
tummumisen estämiseksi. 
(Ei ole pakollinen) 
Lisää paloihin sokeria 
ja kanelia makusi mukaan
ja sekoita. 

    Sekoita huoneenlämpöinen voi kulhossa
sokerin kanssa.
    Lisää jauhot (ei vielä leivinjauhetta). 


Ota sivuun kahvikupillinen taikinaa;
se ripotellaan viimeiseksi piiraan päälle.

    Lisää varsinaiseen pohjataikinaan muna,
kerma, leivinjauhe ja vaniljasokeri.  

Sekoita tasaiseksi. 
Taikinan kuuluu olla 
valuvaa tässä vaiheessa. 

    Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan
ja ripottele päälle omenapalat.
  Ripottele omenoiden päälle alussa sivuun jätetty taikina,
-johon voit halutessasi lisätä hieman gluteenittomia 
jauhoja lisää niin
se paistuu piiraan päälle hauskan murumaisesti. 

Ripottele pinnalle
vielä kanelia ja sokeria.

    Paista 200 asteessa n. 30 min.
 


Nauti vaniljajäätelön,
vaniljakastikkeen 
tai kermavaahdon kera.







Ohje on mukaeltu
ja gluteenittomaksi muokattu
 Kotikokki.net-reseptistä.