25.8.2017

Päiväretki meren taakse




Käväisimme viime lauantaina Virossa, lähinnä Tallinnan 
seutuvilla katsomassa millaiselta siellä näyttää tähän aikaan 
ja varsin syksyistähän siellä jo oli. 






 Kiertelimme rautakaupoissa ja ajelimme mm 
täällä Kakumäe suunnalla, kun teki mieli 
mennä merta katsomaan. 

Tällaisen rotkon reunalla me sitten ihailimme 
jonkin aikaa merta ja maisemia.


Syksy oli meren rannalla jo pitkällä. 
Käsin kosketeltavissa...



 Bongasin muutaman lentävän merimetsonkin... 



 Läheisellä hiekkasärkällä niitä oli enemmänkin... 


Laiva matkallaan jonnekin... 


Merenrantaa...  
Vai pohjaa? 







Visionääri Peeter Kernin muhkea 
puulankkuteos oli meren rannalla, 
luullakseni penkkinä. 

Oli muutes KOMEAA puuta! =D 




Syksy tuo talventörröt jo esille...  





Näyteikkunabongauksia:
Tuo leivoskupu oli suloisen 
kaunis ja suloinen oli hintakin. =D



Söpö sininen pyörä! 
Olenkohan jo kyllästynyt pinkkiin 
pyörääni? En kai!  



 Kettuovistopparit... 
Taas mun silmät sellaisetkin löysi. 
Jopa nätimmät kuin Lahdessa 
Molemmat ihania kettuja.
Ketut on. =) 





Poislähtiessä kävimme sataman Kahvituvassa. 
Hienot nuo puuovet! =D 
Hurmaannuin niihin täysin! 



Tällaiset kalusteet ovat söpöjä 
mutta ah, kovin painavia! 

Herttaisia kukkia oli 
kaikissa kukkalaatikoissa. 



 Otimme yhteisesti tuollaisen gluteenittoman 
marenkitortun mutta se tuntui olevan 
kokonaan raaka... Ehkä se oli sellainen 
raakakakku? Ei ollut oikein meidän juttu. 





 


Sydän...


 Pulu alkoi tanssia viereisen 
pöydän päällä tangoa... 
Se oli merkki että nyt
meidän pitää poistua. 




Paluumatkalla näin pilvilaivan. 
Ihan oikeasti! Mutta kamera oli autossa 
laivan autokannella enkä kännykällä 
saanut pilvilaivasta kunnon kuvaa 
ihmisten päiden takaa... 

Näetkö sinä sen? =) 






Ostin reissulta meille unkarilaiset,
mielestäni kauniit aamiaiskulhot. 
Tuossa ne ovat jo astiakaapissa
pestyinä ja kuivattuina.  



Reissumme oli hyvin kansainvälinen sillä
ostimme myös ukrainalaisen arbuusin,
komeita espanjalaisia jättisipuleita 
ja paikallisia valkosipuleita ja nilkkasukkia,
laivalta suomalaista suklaata. Pelastin
rautakaupan ale-osastolta jälleen
yhden 2,50 € orkideankin...

Se edelliskerralla pelastamani orkidea
on nyt tehnyt kukkaputken. Sen väri
on vielä yllätys. Varmasti kerron
sitten sinullekin, millaisia kukkia se tekee...











6 kommenttia:

  1. Tykkäisin käydä Tallinassa päiväreissuilla, mutta kun ensin pitää ajaa parisataakilsaa, että pääsee laivarantaan, ei sitä kovin usein viitsi sinne lähteä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On meiltäkin reilut 100 km satamaan. Minusta kurjinta on olla laivassa. =D Siksi en halua minnekään risteilyille. Tulen niin helposti huonovointiseksi...

      Poista
  2. Hienoja merikuvia ja muutakin! Tulipa ikävä Tallinnaan, kun ei ole tullut siellä muutamaan vuoteen käytyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hitunen. =)

      Me yleensä ei ihan Tallinnaan jäädäkään vaan mennään jonnekin kauemmas mutta nyt oltiin vain päivä, niin ei uskaltanut lähteä kauas ajelemaan. =)

      Poista
  3. Una sinähän voisit siihen kahvilan yhteyteen ottaa sisustustavaroita. Sinulla kun kalanaisena on silmää kauniille asioille. Siellä sinun kahvilassa saisi kaikkea ihania kahvilaherkkuja; makeaa ja suolaista ja kun on kahvitellut voisi tarkastaa ja tehdä ostoksia sisustusosastolla. Sinä siellä hääräisit iloisena emäntänä ja auttaisit ihmisiä. Voi... minä näen tämän jo sieluni silmin <3

    SS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinua ihana Sukulaissielu! ♥

      No se miun haavekahvila taitaa elää vain meidän kahden sieluissa,
      mutta kieltämättä kuulosti ihanalle nuo siun ideasi. ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

      Poista


♥ Kiitos kommentistasi! ♥