Translate

16.7.2017

On tullut pionien aika loistaa






Saan sielulleni voimaa 
näistä kukkien täyttämistä päivistä. 
Pitkä pioninkukkien odotuksenikin 
on nyt viimein ihanasti palkittu.

Nämä runsaat vesisateet ovat
saaneet luonnon muhkean reheväksi.
En muista kesää jolloin olisi ollut näin
vihreänvehreää ja kaikki kasvit hyvinvoipia.
Vaikka joku ihmisistä ei sateesta pitäisi
niin luonto rakastaa sitä. Aina.
Vesi on kaiken elämän perusedellytys.




Kahdeksas päivä heinäkuuta aukesi 
yksi nuppupallo kukaksi 
ja siitä se 
sitten lähtikin kukoistamaan 
koko pionipalleroiden 
uusi uhkeampi elämä. 


Avoimien kukkien 
ilotulitusmainen vyöry 
on samalla juhlavaa ja 
kutkuttavan ihanaa. 

Hädintuskin maltan 
tähän aikaan vuodesta 
edes nukkuakaan! 

Aamulla ennen naapurin 
kukonlaulua on jo oltava usein 
pihamaalla katselemassa 
mitä muuta uutta ihanaa 
kesä on tuonut tullessaan. 



Kyllä näitä 
silkkimäisiä kukkia taas 
niin jo ehdinkin kaivata 
ja odottaa sekä hekumoida 
niiden ihanasta tuoksusta. 



Rakastan pioneja! 



Ne ovat niin hurmaavia!



Pionissa on lempeä 
ja hienostunut tuoksu. 





Niissä on nuppuja vielä paljon, paljon... 



Pihamme pionipenkissä 
on yhteensä 10 pionia. 

Niistä on tänä kesänä kukassa 
kuusi pionipuskaa.



Ne loput neljä on istutettu niin 
hiljattain etteivät ne vielä kuki. 
Joskus pionin kukkimista saa odottaa vuosia. 
Eikä pioni pidä siitä että sen juuriin kosketaan. 
Siksi se loukkaantuu istuttamisesta ja 
varsinkin siirtämisestäkin niin että 
nikottelee vuosia.




Ihan pikkusen hirvittää nuo 
hassut pihamme variksenpoikaset 
jotka viihtyvät pionien läheisyydessä 
kuin vartioiden niitä. 
Ne syövät pois pioneita vaivanneita 
muurahaisia kasveista, kukista ja 
mullasta kasvien alta. 



Samalla ne kaivelevat kyllä 
multaakin, tehden itselleen 
mukavia makuupaikkoja. 
Se lämmin multa siinä 
ympärillä tuntuu varmaan 
pesän lämmöltä. 
Nautiskelkoon. 

Itse linnut ovat niin 
rohkeita ja hauskoja 
seurattavia etten ala niitä 
ajamaan pois pionien läheisyydestä. 



Joka aamu aukeaa uusia kukkia. 
Keskellä penkkiä on vanha päivänvarjo 
suojaamassa hieman sekä auringolta 
että liialliselta sateelta, sillä vaikka 
sade on tärkeää, pisarat saattavat tiputtaa 
pioneista terälehdet ennen aikojaan. 

Päivänvarjo on kuin pionien 
salainen kauneudenhoitoväline. =) 



Voi että ne ovatkin kauniita! 
Tällä luonnon kauneuden ylitsepursuavalla 
hetkisellä pärjään taas pitkän aikaa. 
Minä lupaan...



Olen raaskinut vain muutaman 
kukan poimia ja tuoda sisälle 
iloksemme. 


Tuntuu että pionin kukka 
kestää paljon kauemmin omassa 
varressaan pihalla kukkiessaan kuin 
taitettuna pois muiden kauniiden kukkien 
joukosta sisätiloihin nostettuna. 

Silti ihan hieman pitää ruokkia 
oman sielunsa kauneudenkaipuuta 
tämän ihanuuden terälehtiä 
maljakossa ihailemalla...