Translate

30.6.2017

Päivä ennen kesämyrskyä



Sinisiipi hiirenvirnan kukassa. 
- Varmasti ulkomaalainen ei osaisi 
sanoa tuota lausetta. 


Pidän kovasti metsäkurjenpolvista. 
Siksi niitä pitää aina tavatessa kuvata. 
En sen linnun jaloista kylläkään
mutta näistä kukista.


Nämä tosiaan eilisiä kuvia. 
Jos olisin ollut tänään kuvaamassa 
niin olisi ollut vähemmän 
kukkia eikä lainkaan perhosia. 

Oletko koskaan miettinyt 
minne perhoset menevät 
 sateella ja tuulella? 




Katso ensi yönä kohti taivasta







Tänään, kesäkuun viimeisenä 
päivänä, tai siis ensi yönä 
sattuu olemaan  
sekä Asteroidiyö
joten nyt älä nukahda liian aikaisin! 





Virallisesti teemapäivien nimet olivat Tähdenlentojen katselupäivä 
ja Asteroidipäivä mutta eihän niitä päiväsaikaan näe... 




29.6.2017

Halaa, kuvaa ja nautiskele vohvelia








Tänään sattuu olemaan





Kamerapäiväkin on tänään, 
niin kuin meillä himokuvaajilla 
on joka ikinen päivä. 


On myöskin Vohveliraudan päivä
Anna töitä vohveliraudalle 
ja herkuttele tuloksilla.




27.6.2017

Hyvä ja paha aurinko





Tänään pitäisi olla aurinkolasipäivä
mutta täällä ainakin saattaa sataa vettä 
joten arskoja ei taida tarvita. 



Aurinkolaseihin palatakseni:
Muistathan suojata 
etenkin lasten silmät  
 
 
Lasten silmän linssi suodattaa vähemmän UV-säteilyä kuin aikuisten, ja verkkokalvon keskeisille alueille pääsee siten runsaasti haitallista valoa. WHO:n mukaan jopa 80 % koko elämän aikaisesta UV-altistuksesta tapahtuu ennen 18 ikävuotta. Sen vuoksi lasten silmien suojaaminen on erittäin tärkeää. Englantilaisen tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 25 % vanhemmista suojaa lastensa silmät auringonvalolta. Näistäkin valveutuneista vanhemmista kuitenkin puolet valitsee lasten aurinkolasit edullisen hinnan perusteella. 

UV-säteily vaikuttaa verkkokalvon ja linssin rakenteisiin haitallisesti niin, että harmaakaihin ja silmänpohjan ikärappeuman riski lisääntyy. UV-säteily vaikuttaa myös silmää ympäröiviin rakenteisiin, kuten luomiin ja silmän pintaosiin, kuten sarveiskalvoon. Lyhytaikainenkin altistus voimakkaalle valolle voi aiheuttaa silmän pinnassa palovammaan verrattavissa olevia muutoksia. Fotokeratiitti eli lumisokeus on sarveiskalvon pinnan kivulias palovamma, jonka voi saada myös kesäaikaan veden äärellä, purjehtiessa tai rantaleikeissä.

-Teksti: Coronaria silmäsairaala






-Silmät voivat palaa auringossa samaan tapaan kuin iho?

 

Totta. Silmän palovammaa kutsutaan lumisokeudeksi tai hitsaajan silmäksi. Siinä silmän pintakerros eli sarveiskalvo ärtyy auringon ultraviolettisäteilystä. Silmät ovat todella kipeät ja vetistävät. Tuntuu kuin niissä olisi hiekkaa. Lumisokeuden saa herkimmin talven hangilta tai kesällä veden ääreltä, koska UV-säteily heijastuu lumesta ja vedestä. Lumisokeus on ohimenevä mutta kivulias vaiva, joka parantuu itsestään levolla. 


-UV-säteilyn voi tuntea silmissään? 

 

Tarua. Vaikka silmät ärtyvät herkästi auringosta, näkymätöntä UV-säteilyä ei voi tuntea silmissään. UV-säteilyn määrää ei voi arvioida myöskään lämpötilan tai auringon polttavuuden perusteella. Säteily voi olla voimakasta myös pilvisenä päivänä. Säteilyn määrän pystyy tarkastamaan vain UV-indeksistä. 


-Silmien UV-suodatuskyky lisääntyy iän myötä?

 

Totta. 25-vuotiaan silmä on kehittänyt luonnollisen suojan UV-säteille, koska silmän linssi muuttuu iän myötä. Lapsen silmän linssi on vielä kirkas, joten auringon säteily etenee silmänpohjaan asti. Siksi on tärkeää suojata lasten ja nuorten silmät auringolta. UV-säteily vauhdittaa kaihin syntyä. 

-Teksti: Hyvä terveys/ Aurinkolasit päähän näön vuoksi 



Eihän se aurinko riskitöntä ole muullekaan kropalle. 
"Palanut iho ei ole ainut auringon aiheuttama vaara, 
vaan myös ruskettuminen viittaa ihon vaurioitumiseen." 
-Teksti: Harva tietää tätä auringon aiheuttamaa vaaraa



PS: Apteekista aurinkosuojavoidetta tilatessani huomasin tämän huomautuksen: 


Huomioitavaa:

Liiallinen auringolle altistuminen on vaarallista. Pidä vauvat ja pikkulapset pois suorasta auringonpaisteesta. Älä oleskele liian kauan auringossa silloinkaan, kun käytät aurinkosuojatuotetta, sillä se ei anna 100 % suojaa. Levitä aurinkosuojatuotetta ennen aurinkoon menoa. Lisää tuotetta usein ja runsaasti erityisesti hikoilun, uimisen tai kuivaamisen jälkeen. Suositeltu määrä aikuisen vartalolle on noin 2 rkl / levityskerta ja lapsen iholle on noin 1 rkl / levityskerta. Varoitus: Jos tuotetta käytetään suositeltua määrää vähemmän, suojateho pienenee merkittävästi.

















26.6.2017

Juhannuksen muistoja





Osa Murusista ja me kaksi olimme 
Mamani mökkivieraina juhannuksena. 

Mansikkamäen ihana tila otti 
meidät vastaan emäntänsä tapaan 
viraanvaraisena ja ihastuttavana.



Maman rhodot kukkivat ihan 
mielettömästi! 



Itselläni on tämän värinen rhodo 
jossa on YKSI kukka. 


Maman useissa pensaissa oli 
satoja ellei tuhansia kukkia. 
Näissä kuvissa on niistä vain murto-osa. 


 Mamalla on viherpeukalo!




 Mamani rakastaa sinisiä orvokkeja.



Tämä on Maman edelliseltä mökiltä 
Asikkalasta tähän pihaan 
siirretty erikoiskielo. 
Kookas ja kaunis. 


Raesateet ovat yrittäneet tehdä tuhoa... =(  
Saisivat mokomat rakeet nyt 
jo loppua!!!! Miekin pelkään 
pionieni puolesta...



Äiti-Mama on siirtänyt metsäkurjenpolvia 
tonttinsa metsäosuudelta puutarhaan 
jossa niistä kasvaa tietenkin hänen hoidossaan 
mahtavan kokoisia ja uhkeita. 



 Aikoinaan Hollolassa asuessamme ihailimme äidin 
kanssa Salpakankaan seurakuntakeskuksen 
seinällä kasvavaa piippuköynnöstä. 
Mama hankki sellaisen tänne mökilleen vuosia 
sitten ja kesäisin köynnös peittää pihan vanhan 
pienen navetan miltei näkyvistä. 


Piippuköynnös yrittää 
kurkottaa taivaalle. 



Kevään viimeisiä tulppaaneja 
lemmikkien kera.


 Päivänliljoja kukassaan.








 Eri syreenilajikkeita Maman pihalta. 
Kaikkia en edes älynnyt kuvata... 





Maman mökki on kuin 
suoraan Karjalasta, vaikka 
Hämeessä sijaitseekin. 







Akankaali koreana. 
Olen saanut tätä Mamalta 
meidänkin pihaamme mutta ei 
se meillä lähtenyt kasvamaan. 
Jospa minulta puuttuu se jokin 
tietty kosketus? 









Vein mukanani Mansikkamäelle 
tietenkin mansikkakakun...  
Lisäsin päälle vielä kirsikoitakin 
kun itse olen niihin ihan hupsuna! 


Meitä hemmoteltiin kaikella ihanalla! 
Oli leivitettyä kananrintaa, uusia perunoita 
valkosipulivoilla, ihanaa salaattia, 
savukinkkua juustolla, ranskan 
perunoita jne...!

Lähdimme illalla massut pullolaan 
ja suupielet kohollaan. 











Maistelimme meillä vielä lasilliset 
Oodi vapaudelle -kuoharia. 

Oli kyllä turhan hapanta (kuivaa) 
miulle, mutta muut pitivät siitä. 

Olen kai liikaa myynyt kirpparilla 
tavaroita kun ei meiltä löytynyt 
edes neljää samanlaista 
samppanjalasia. =) 




Sunnuntaina Muruset auttoivat Hania 
rakentamaan kesäkeittiön lattiaa. 
Siihen sitten kannettiin Tokmannista 
hankittu isompi hiiligrilli jossa 
paisteltiin kanankinttuja, ananasta, 
pottuja ja maggaraa ja vielä 
jälkiruuaksi lettuja. 

Kuvassa miun gluteenittomia lettusiani. 
Ne tavalliset, joita muut söivät, 
 taisivat pysyä koossa 
paremmin kuin nämä. 
Mutta makuhan se on tärkein. =) 









Virran partaalla





Vaelsimme Hanin kanssa virranparraslenkkimme jo 
reilu viikko sitten mutta aikalailla täällä on saman 
näköistä edelleen, kuin olisi vasta kevät. 


Metsäkurjenpolvet kukkivat kaikkialla 
muualla paitsi meidän pihalla 
ne ovat vasta nupullaan.  
Sittenpä on jotain 
mitä odsottaa... 
 


 Piikkilankakerä on joltain joskus 
niitylle unohtunut... 
En mennyt kovin lähelle etten löydä 
ruosteista piikkilankaa vielä polvestani. 



Nurmitädykkeitä niityllä. 
Näitä ihanuuksia on myös 
omalla pihalla. 
Tuttuja lapsuudesta...




 Meilläpäin on tänä keväänä 
(vai kesänä?) 
ollut pihlajissa ihan kamalasti 
kukkia! Syksyllä pitäisi pihlajien 
notkua marjoista. 

Viime keväänä niissä ei 
ollutkaan kukan kukkaa, 
eikä syksyllä siten marjan marjaa... 

Jospa se vanhan kansan lumi-
uskomus meneekin niin, 
että lunta on talvella saman-
verran kuin pihlajassa marjoja? 
Kun toisinpäin se ei tunnu 
pitävän paikkaansa, ettei pihlaja 
muka kahta kantaisi, lunta 
ja marjoja, samana vuonna. 



Ja taas hiukan metsäkurjenpolvia. 
 



Lupiinit ilahduttivat ojan penkalla. 
Tiedän että joku raivostuu niitä 
nähdessään, samoin kuin jättibalsamiakin 
katsellessaan. Mie vaan ilostun... 



Neidonkorento bongattuna 
virran varrelta.
 


Koko tämän ajan jonka olemme täällä 
asustaneet, on Palojoki raukka aina vaan 
enemmän rehevöitynyt. 

Onneksi emme hankkineetkaan sitä 
kanoottia, josta seitsemän vuotta sitten 
hieman haaveilimme... 
Ei sillä pääsisi tuolla eteenpäin. 
 




Niin kaunis on taivas, 
kaunis on maa... 



 Viimeiset voikukanhahtuvat... 



 Jokin vanha narsissilajike joka 
aikaa uhmaten ilmestyy entisen 
talon pihan paikkeille, 
vaikkei sitä pihaa enää 
edes ole... 




21.6.2017

Se aika vuodesta







Suomessa juhlitaan juhlapäiviä 
jo aattona, joka on monelle vielä 
samalla työpäivä: vappua vapunaattona,
joulua jouluaattona, juhannusta juhannusaattona jne. 
Me otamme vähän ennakkoa juhlasta kuin juhlasta 
joita useissa muissa maissa vietetään 
vasta varsinaisena juhlapäivänä. 
Mutta yhtä kaikki, ihan sama. 
Juhlia on niin harvoin niin mikä 
ettei niitä saisi viettää usean 
päivän ajan. 


Säästä ja itikoista viis, 
otetaan taas 
juhannus haltuun! 






Juhannus on vuoden valoisimman ajan juhla, 
jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen lähellä. 

Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana 
sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. 

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.
 Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 

 Pahoja henkiä karkoitettiin juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. 
Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. 

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan. Katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua.
 Suomessa juhannusta juhlitaan kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina,näin on ollut vuodesta 1955 lähtien.

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä. Pihoille tehtiin lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltiin haavan- ja pihlajanlehtiä. Koivunoksista sidottiin vihtoja.

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin. 

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  

1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin. Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja, joka koristellaan lehdin ja kukin.
On arveltu keskiajan Hansa-kauppiaiden tuoneen salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. 

-Wikipedia-  



Juhannusaattona on myös 
Suomen lipun päivä 
 ja liputuspäivä.


Lippu nostetaan salkoon virallisesti aattoiltana klo 18.00
 ja lasketaan salosta juhannuspäivän iltana klo 21.00. 
Mutta monesti näkee että lippu on jo aattoaamusta 
salossa ja on siellä kaksi päivää. Ei se ole niin 
vakavaa. 



Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.  Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä vihdoilla.

 Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. 

-Wikipedia-



Lisää juhannustaikoja...

Katso vuoden 2017 juhannussää täältä






24.6. Juhannuspäivänä on myöskin Käy uimassa -päivä
jos tarkenet ja samalla on myöskin Keijukaispäivä

25.6. on Hirsimökkipäivä ja monethan ovatkin 
tällä hetkellä jollain mökillä... =) 

26.6. On vuorossa Kanoottipäivä
Sekin sopii varmasti monelle juuri nyt, kuin nenä päähän. 
Samana päivänä on niin ikään Suklaavanukaspäivä
Se onkin vähän erikoisempaa juhannusruokaa.