7.5.2017

Päivä Sevillassa





Lähdimme ajelemaan kohti Sevillaa. 


Googlemapsin tieto parkkitalosta ei pitänyt 
paikkaansa ja parkkipaikkaa oli vaikea löytää. 
Täälläkin on liikaa autoja. 

Saimme auton lopulta parkkihalliin 
joka sijaitsee kaupungin alla ja jossa ihan 
selvästi oli vahatut lattiat! Autojen renkaat 
oikein nitisivät sillä vahatulla lattialla. 
Samoin minun kenkäni! 



Espanjalaiset rakastavat härkätaistelijoitaan 
vaikka maassa ei enää härkätaisteluja saakaan 
järjestää. Erään talon seinällä oli kuvia 
menneiden aikojen härkätaistelijoista. 




Päiväkirjasta: 24.4.2017: 
Koska eilen lähti suurin osa muita vieraita pois, oli 
pikku hotellilla kai nyt rahaa koska aamupalapöydässäkin 
oli omenia, banaaneja ja jopa jogurttia mutta ei 
silti mitään gluteenitonta.  
Minullapa olikin nyt neljäntenä aamunamme 
omat gluteenittomat eväät mukanani aamiaisella. 
Sitä pussukkaani, jossa ne olivat, katsottiin 
pitkään, mutta kukaan ei sanonut mtn. 
Otin voinapin ja marmeladiakin ekan kerran 
aamiaisella täällä oloaikanamme. 





Kevättä 2018? 



Ihania nämä lasten vaatteet! 




Tuolla kaupassa en päässyt käymään. 
Hani piti tiiviisti kii kädestä. =D 












Upeat violetit jakarandapuut.




Kaunista. <3 



Jukkapalmu kukkii. 





Jasmiinikin kukkii 
ja tuoksuu ihanalle. 


Tuntui kuin olisi astunut 
suoraan huhtikuusta elokuuhun. 


Päivä meni lähinnä Sevillan puistoissa. 
 



Ihanat naiset. 
Yhdelle on joku tuonut kukkia. 


Monumentin nimi on Glorieta de Bécquer, se 
on jo yli 100 -vuotias, ja teetetty runoilija  
Gustavo Adolfo Bécquerin muistoksi. 



Kukitettu nainen viuhkoineen. 
Hanikin osti minulle viuhkan.


Ihanien naisten takana on 
haavoitettu musta enkeli. 




...ja naisten yläpuolella piilee vaara, 
jota ei ensin edes huomaa koska 
se peittyy puun rungon tummuuteen! 



Puiston villikissa. 




Tämä on siis Maria Luisan puistoa.


Itse Maria Luisa. 













Puistossa näimme lintunaisen 
ruokkimassa lintuja. 
 



Eräs nuorimies halusi myös ruokkia 
lintuja, ja hän sai lintunaiselta ruokaa 
kämmeneensä ja niinpä 
kyyhkyset olivat heti hänenkin 
ystäviään... 



Minunkin teki mieleni pyytää 
vähän ruokaa kämmeneeni... =) 




La paloma blanca.

Tämä kyyhkynen näytti rauhankyyhkyltä, mutta se
pudotti nokastaan juuri kuvanottohetkellä
tuon lehden... 




Hän on löytänyt jotakin... 




Näin ne mustikset tekevät kotipihassakin, 
kaivavat puun alle haravoidut lehdet pois
etsiessään syötävää lehtien alta.  



Hassut ankka-kaverukset. 












Tuo ilmakuivattu kinkku on... 
Sen makuun täytyy varmaankin 
tottua jo lapsena. =P 





Tämä konimus odotti että valot 
vaihtuisivat vihreiksi. 











Oleanterimaiset kukat tässä 
pensaassa. Useat puut ja pensaat 
 lopettelevat kukintaansa. 

Olisi kiva tietää mikä tämän 
kasvin nimi on.









Metropol Parasol on puurakennus Sevillassa Espanjassa. Kuudesta päivänvarjon muotoisesta osasta koostuvalla rakennelmalla on korkeutta 28 metriä ja pinta-alaa yli 11 000 neliömetriä. Metropol Parasol on maailman suurimpia puurakennuksia. Metsäliiton Finnforest toimitti elementtejä rakennukseen. - Wikipedia

 Ylös kannelle olisi pääsyt juu
kävelemään mutta emme jaksaneet 
siinä helteessä. Tämä riitti, kiitos. 





Vahvaa kahvia Sevillassa. 

Nämä nuket bongasimme 
erään talon parvekkeelta ja saman talon 
edustalla eräs hyvin kaunis hyvin tumma 
nainen houkutteli meitä katsomaan illalla 
flamencoesitystä. 

Meillä vaan ei ollut aikomus jäädä 
tänne iltaan saakka. 
Hän oli niin kaunis että minun 
piti sanoa se hänelle ääneen. 





Osunassa parkkeerattuamme auton 
huomasin nämä koirat yhdellä parvekkeella. 

Hotlalle palattuamme etsimme ruokapaikkaa 
illalla tosi huonolla menestyksellä, mutta me
ostimme valmiiksipaistetun kanan (kokonaisen!)
ja kulhollisen ranskalaisia grillikioskista illalliseksi. 
Reilu ateria kahdelle noin 9 euroa yhteensä. 
Se oli tämän reissun paras ateria, 
ainakin tähän mennessä! 
Söimme ne hotellihuoneessamme ja kerrankin 
oli masu täys. Yes! Nam. Tällaisia grillikioskeja 
siellä kaupungissa oli muutama ja niitä 
kyllä uskallamme suositella.





5 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Ihanat Sevilla♥ Näittekö, muuten parturin..:)

savisuti kirjoitti...

Hei,onneksi olet vinkkaillut näistä postauksista fb:ssa niin minäkin löydän nämä. Joo,ei ole ilmakuivattu kinkku minunkaan herkkuani vaikka sitä silloin tällöin tarjottiin tapaksina minullekin. Maistoin kyllä. Kaunista on ollut matkallanne. Seuraaavan kerran pitää minunkin käydä Sevillassa,nyt jäi haaveeksi.

Una kirjoitti...

=) Niin no kun nykyään kukaan ei enää jaksa lukea
blogikirjoituksia niin piti vähän linkata. =)

Yhdessä päivässä tai oikeammin muutamassa tunnissa ei näe
paljoakaan niin suuresta kaupungista joten nämä ovat vain
pintaraapaisuja. Reissupintaraapaisuja. =)
Sevilla on kuulemma kuten Madridkin kesällä vähän turhan
kuuma. Jopa näin aikaisin keväälläkin siellä oli suomalaiset
hellerajat ylittäviä päiviä, mutta muistelen että siehän pidät
tosi kuumasta säästä. =)

Ilmakuivatusta vielä:
meillä oli joskus lapsuudessani sikataloutta.
Tuo ilmakuivattu maistuu sille, miltä navetassa haisi. =D
Mutta makunsa kullakin. =)
En pidä italialaisten versiostakaan.

Una kirjoitti...

No itseasiassa tästä tuli mieleeni että koetin Madridissa houkutella Hania
menemään reissullamme parturiin, ottamaan itselleen espanjalaislook, kaikkine parranajoineen ja kuumine pyyhkeineen,
kun muutenkin häntä pidettiin paikallisena ja tultiin kysymään
neuvoa ja juttelemaan... =) Sitten hän olisi hiusten kanssa mennyt ihan
täydestä mutta ei tuo uskaltautunut espanjalaisparturin saksien uhriksi! =D


Una kirjoitti...

...sama mies luottaa kuitenkin miun hiustenleikkuutaitooni tai taidottomuuteeni
silloin tällöin, ja minä en ole siihen puuhaan saanut mitään
muuta koulutusta kuin että leikkasin aina lasten hiukset niin kauan
kuin asuivat kotona...