17.3.2017

Unipäivä








Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista 
kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa 
sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. 
 

Tänään on Maailman unipäivä 



Ihminen ei elä kovinkaan kauan ilman unta, sillä uni on elintärkeää. Nukkuessa keho ja aivot saavat mahdollisuuden palautua.

Uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta.


Unen aikana aivoissa toimii niin sanottu glymfaattinen järjestelmä, joka puhdistaa aivoista sinne kertyneet myrkylliset kuona-aineet. Prosessissa aivoista puhdistuvat vaaralliset proteiinit, kuten beeta-amyloidi, joka takertuessaan hermosoluihin alkaa muodostaa Alzheimerin taudin esiasteita. Puhdistusjärjestelmä käyttää hyväksi gliasoluja ja aivoissa kulkevia kanavia.

Ihmisruumis palautuu nukkuessaan ja ylläpitää nukkumisen aikana ruumillisia ja henkisiä toimintojaan. Energiavarastot täyttyvät, kun hengitys ja sydämen syke hidastuvat, ruumiinlämpö alenee ja lihakset rentoutuvat. Elimistö lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa immuunijärjestelmää.

Aivojen valveillaolokeskukset sammuvat nukkumisen ajaksi GABA-välittäjäaineen vaikutuksesta. Ihmisen nukkuessa aivot pysyvät aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä. On arveltu, että nukkumisen aikana aivot lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota. Nukkuessa aivot saavat tilaisuuden painaa valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtaa tarpeettomia.

Paitsi yöunet, myös päiväunet edistävät aiemmin opittujen asioiden muistamista. Nokosten pituudella tai unen syvyydellä ei ole suurta merkitystä. Pitkät nokoset edistivät muistamista paremmin, mutta jopa kuuden minuutin nokoset riittävät merkittävästi tehostamaan muistia.



Vireys vs väsymys 



Ihmisaivojen vuorokausirytmi riippuu kahden molekyylin pitoisuuksien vaihtelusta. Aamulla aivoissa alkaa syntyä vireysmolekyyli oreksiinia, joka aktivoi hermosoluja ja pitää aivot hereillä. Päivän aikana aivoissa muodostuu adenosiinia, joka väsyttää aivoja. Iltapäivällä vireysmolekyyli oreksiinin tuotanto alkaa hiipua. Myöhään illalla adenosiinipitoisuus aivoissa on niin suuri, että ihminen nukahtaa.  Aivojen käpyrauhanen alkaa pimeän tullen tuottaa yöhormoni melatoniinia, joka edistää unta. 

Ihmisellä avautuu vuorokauden aikana niin sanottuja "uni-ikkunoita", jolloin nukahtaminen on helppoa. Kun uni-ikkuna ei ole auki, nukahtaminen on vaikeaa väsyneenäkin. Uni-ikkuna avautuu tiettyyn aikaan illalla sekä iltapäivällä yleensä lounaan jälkeen.



Mitä uni on?  

Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä ilman minkäänlaisia ”rajoja”. Erityisesti REM-univaiheen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia.

Unen syvyys aivoissa on paikallista ja riippuu aivojen alueiden ja yksittäisten aivosolujen unentarpeesta: mitä enemmän jotain aivojen aluetta on käytetty, sitä syvempään uneen se vaipuu palautuakseen. Aivot ovat edelleen toiminnassa, vaikkakin vähemmän aktiivisina kuin valvetilassa, ja nukkumisen aikana voi herätä helposti sopivaan ärsykkeeseen.



Kuinka paljon unta 


Jokaisen ihmisen unen määrällä on tietty ihannetaso. Aikuinen ihminen tarvitsee unta yleensä 7–9 tuntia vuorokaudessa. Ihannepituutta lyhemmät tai pidemmät unet voivat aiheuttaa terveysongelmia. Ihmisten unentarve on yksilöllistä ja vaihtelee voimakkaasti iän mukaan.

Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän unta. REM-unen aikana lapsen valveilla kokemat asiat muuntuvat pysyviksi muistoiksi ja taidoiksi lapsen plastisissa aivoissa. Ilman REM-unta aivot unohtaisivat opitut asiat. REM-uni auttaa kasvavia aivoja säätämään neuroniyhteyksiensä vahvuutta ja määrää vastaamaan ulkopuolelta saatujen ärsykkeiden määrää.




Sisäinen kello


Ihmisellä on sisäinen kello, joka säätelee uni-valverytmiä. Se noudattaa niin sanottua sirkadiaanista rytmiä ja varmistaa, että ihminen nukkuu säännöllisesti.
Sisäisen kellon jätättämisestä johtuen ihmisen vuorokausirytmi pyrkii pitenemään ja nukkumaanmeno siirtymään koko ajan myöhäisemmäksi. Sisäinen kello reagoi esimerkiksi valoon, sosiaaliseen ympäristöön ja säännöllisyyteen nukkumaanmenossa ja ylösnousemisessa. Kellomme voi joutua epätahtiin esimerkiksi vuorotyön tai mannertenvälisen lennon seurauksena.

Ihmisillä voidaan erottaa vuorokausirytmin ajoituksen perusteella kolme erilaista muotoa eli kronotyyppiä: aamunvirkut, välimuotoiset ja illanvirkut. Aamuihmiset (aamuvirkut ja illantorkut) ovat aamuisin virkeitä, menevät iltaisin aikaisin nukkumaan ja heräävät aamulla aikaisin. Suomalaisista aamuihmisiä on joka viides. Iltaihmiset sen sijaan valvovat myöhään ja nukkuvat pitkään. Suomalaisista iltaihmisiä on joka kahdeksas. Aamu- ja iltaunisuudesta puolet määräytyy suoraan perintötekijöistä. Toinen puoli johtuu ympäristötekijöistä, sillä ihmiset sopeutuvat yhteiskunnan kellonaikoihin ja toisaalta päivän pituuden vaihtelu eli valonsaati tahdittaa nukkumista. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa illat venyvät usein aiempaa myöhäisemmiksi, joten iltaihmisiä, kuten myös univelkaisia ihmisiä, on enemmän kuin aiemmin.




Nukkumisasento


Nukkumisasennon valinta on yksilöllistä: jotkut suosivat nukkumista vatsallaan, jotkut selällään ja jotkut kyljellään. Ihminen kuitenkin yleensä vaihtaa asentoa useita kertoja yön aikana. Unitutkija Markku Partisen mukaan oikealla kyljellä nukkuminen on aikuiselle paras nukkumisasento, sillä silloin vatsan sisältö pääsee luonnollista kautta tyhjenemään. Tietyt terveysvaivat, kuten refluksitauti, voivat aiheuttaa sen, että jokin tietty nukkumisasento on muita parempi.




Univaje ja väsymys  



Valvominen ja unihäiriöt voivat aiheuttaa väsymystä ja vakaviakin terveysongelmia.
Univajeella on haitallisia vaikutuksia elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan, se voi aiheuttaa väsymisen ja torkahtelun lisäksi esimerkiksi lihomista sekä keskittymis- ja oppimisvaikeuksia. Kasvuhormonin tuotanto estyy, stressihormonien eritys lisääntyy, vastustuskyky heikkenee sekä sairastavuus ja onnettomuusalttius kasvaa. Univaje aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä.

Unenpuute aiheuttaa myös esimerkiksi puheen sammaltamista, mielialan vaihteluja, muistivaikeuksia ja vainoharhaisuutta.

Väsymys on riski liikenteessä. Vuorokauden valvominen vastaa promillen humalatilaa. Suorituskyky heikkenee jo 4–5 tunnin yötyön jälkeen, 12 tunnin jälkeen tapaturmariski on kaksinkertainen ja 16 tunnin lopussa kolminkertainen normaaliin verrattuna. Lisäksi valvomisajan pidentyessä virheiden määrä kasvaa. 

Myös liian pitkistä yöunista voi olla haittaa 
 
Useiden laajamittaisten tutkimusten mukaan yhdeksän tai useamman tunnin nukkuminen joka yö on yhteydessä monenlaisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen, ylipainoon, päänsärkyyn, syöpään ja sydänsairauksiin.




Unihäiriöt



Yleisin unihäiriö on unettomuus. Siitä kärsii vuoden aikana ainakin joka kolmas aikuinen, ja joka kymmenes kärsii siitä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan. Kun ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa edellyttää, syntyy ensin univajetta ja sen jatkuessa univelkaa. Muita unihäiriöitä ovat esimerkiksi uniapnea ja kuorsaus.

Parasomniat ovat unen erityishäiriöitä, joiden yhteydessä esiintyy sensorisia, motorisen tai autonomisen hermoston toiminnan muutoksia. Parasomnioita ovat esimerkiksi unissakävely, unissapuhuminen, unihalvaus, yöllinen kauhukohtaus, painajaisunet ja yökastelu.


Unihäiriöt johtuvat aikuisilla useimmiten elämäntilanteen muutoksista, stressistä, päihteiden käytöstä tai mielenterveyden häiriöistä kuten masennuksesta. Nuorilla unettomuuden yleisimpiä syitä ovat liian myöhäinen nukkumaanmeno, epäsäännöllinen nukkumisrytmi, liiallinen alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käyttö ja niukka liikunta.Vääränlainen ruokavalio tai mielen ongelmatkin voivat olla syynä siihen, miksi heräilet joka yö samoihin aikoihin.


Jos heräät klo 21 - 23: Tämä on aika, jolloin elimistön hormonitoiminta ja entsyymitasapaino palautuvat. Nämä ovat yhteydessä myös aineenvaihduntaan ja hormoneihin, joten jos heräät alkuyöstä tai sinulla on vaikeuksia nukahtaa, se saattaa johtua huonosta ruokavaliosta tai liian raskaasta ateriasta. Muita syitä voivat olla ahdistus tai seuraavan päivän töiden murehtiminen.

Heräät Klo 23 - 01: Yin-energia muuttuu yang-energiaksi tässä vaiheessa, joten herääminen juuri tähän kellonaikaan voi johtua tilanteesta, johon olet juuttunut itsesi kanssa. Kun ratkaiset mieltä painavan ongelmasi, elimistösi pääsee takaisin tasapainoon ja uniongelmasi häviävät.
Herääminen tähän aikaan voi johtua myös sappirakon kyvyttömyydestä hajottaa epäterveellistä rasvaa.

Heräät klo 01 - 03: Kiinalaisen lääketieteen mukaan herääminen alkuyöstä voi johtua negatiivisista tunteista, kuten turhautumisesta tai vihasta. Tämä on myös aikaa, jolloin kehosi pyrkii puhdistautumaan, joten kyse voi olla myös maksaan liittyvistä ongelmista.

Heräät 03 - 05:
Jos heräät tässä unen vaiheessa, mielessäsi saattaa olla surua. Erilaiset hengitystekniikat saattavat hyödyttää surun valtaamaa mieltä, joten ne kannattaa opetella valmiiksi.
Herääminen tähän aikaan saattaa myös olla merkki herkkyydestä epätavallisia ääniä kohtaan, palelusta tai selkounista.  (Minä tapaan herätä itse tähän aikaan... )

Heräät 05 - 07:
Tähän aikaan paksusuoli on erittäin aktiivisena; se hajottaa myrkkyjä ja pyrkii poistamaan ne kehosta. Jos heräät tähän aikaan, se voi johtua huonolaatuisesta ravinnosta tai liian myöhäiseksi venyneestä ateriasta.

 

Unta voi parantaa


Yöunta voi parantaa ja unettomuutta torjua kiinnittämällä huomiota nukkumisolosuhteisiin, liikuntaan ja rentoutumiseen, nukkumisaikoihin ja ravintoon. Pimennetyssä ja viileässä makuuhuoneessa voi nukahtaa helpoimmin. Säännölliset nukkumisajat parantavat unta, myös viikonloppuisin. Runsas alkoholi sekä piristävät kahvi, vahva tee, kaakao ja tumma suklaa voivat myöhään illalla nautittuina vaikeuttaa nukkumista. Hiilihydraattipitoiset ruoat sen sijaan auttavat nukahtamista. Myös kehon ja mielen rentouttaminen helpottaa nukahtamista.

Rasittava liikunta häiritsee nukahtamista vielä noin kahden tunnin ajan. Unilääkkeet voivat helpottaa unettomuuden oireita, mutta niillä on sivuvaikutuksia, ja ne voivat keventää unenlaatua haitallisesti.





Lapsilla univaje lisää ylivilkkautta 
ja haastavaa käytöstä. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


♥ Kiitos kommentistasi! ♥