29.3.2017

Silmänkääntöpäivä







Taikuus on yleisön viihdyttämistä taikatemppuja tekemällä. Katsojille luodaan mielikuva eriskummallisista, jopa yliluonnollisista tapahtumista ja voimista. Taikatemppujen tekijästä käytetään nimityksiä taikuri, illusionisti ja silmänkääntäjä.

Taikuudesta tuli länsimaissa 1700-lukuun mennessä suosittu viihteenlaji, ja menestyneimmät taikurit saattoivat nousta hyvin varakkaiksi.

1900-luvun tunnettuja koomikkotaikureita ovat esimerkiksi englantilainen Tommy Cooper sekä yhdysvaltalaiset Carl Ballantine ja Penn ja Teller -kaksikko, jonka esiintymisiin kuuluu taikatemppujen menetelmien paljastaminen.

Tunnettuja televisioajan taikureita ovat olleet esimerkiksi brittiläinen David Nixon, yhdysvaltalainen Mark Wilson, kanadalainen Doug Henning, yhdysvaltalainen David Copperfield, brittiläinen Paul Daniels ja yhdysvaltalainen David Blaine. 

  • Close-up- eli lähitaikuus: Kaikki tapahtuu katsojien silmien alla aivan tavallisilla välineillä kuten pelikorteilla, seteleillä, tulitikuilla ja muilla vastaavilla tavaroilla.
  • Stand-up- eli näyttämötaikuus: Taikuri seisoo näyttämöllä ja tekee temput sieltä käsin yleensä suurille ryhmille kerrallaan.
  • Ajatustenluku: Taikuri osaa lukea katsojien ajatukset. Taikuri tietää tarkalleen mitä aikaa näyttämään katsoja on laittanut kellon, mitkä numerot katsoja on kirjoittanut paperille, joka on sen jälkeen revitty ja niin edelleen.
  • Lastentaikuus: Vitsit ja hyvin esitetyt temput hassuissa asuissa kuuluvat lastentaikuuteen.
  • Manipulaatio: Taikuri taikoo tyhjästä kaikenlaisia esineitä ja asioita kuten pelikortteja, palloja, liinoja ja kanin tyhjästä silinterihatusta. Manipulaatiota esitetään yleensä musiikin soidessa taustalla. Usein nämä temput perustuvat silkkaan sorminäppäryyteen.
  • Illuusiotaikuus: Esitetään useimmiten isoilla näyttämöillä. Lajityyppiin kuuluvat ilmestyvät ihmiset, ihmisten sahaaminen kahtia yms. muut suuren luokan taikatemput.
  • Katoaminen: Taikuri saa kolikon tai kyyhkysen häkkeineen katoamaan napsauttamalla sormiaan tai heilauttamalla taikasauvaansa. Katoaminen on tyhjästä luomisen vastakohta ja saattaa perustua samanlaisen tekniikan käyttöön käänteisesti.
  • Muodonmuutos: Luudasta tulee kaunis nainen, kyyhkysestä jänis ja niin edelleen. Asiat muuttuvat toisiksi.
  • Korjaaminen/Palauttaminen: Saksin leikelty köysi saadaan taas ehjäksi, ihminen sahataan kahtia, mutta pysyy ehjänä. Jotakin palautetaan ennalleen.
  • Teleportaatio: Esineitä siirretään paikasta toiseen. Taikuri asettuu häkkiin ja apulainen toiseen, ja he vaihtavat paikkaa taianomaisesti. Kortti asetetaan taskuun, ja se löytyy esimerkiksi apulaisen korvan takaa.
  • Levitaatio: Jotakin leijailee ilmassa: pelikortti, huivi tai taikuri itse.
  • "Eläintaikuus": Jokin oikea eläin kuten kettu tai susi tekee jotain ihmismäistä työtä kuten kokkaa tai lakaisee asuntoa.
Taikatempun tarkoitus on viihdyttää ja ihmetyttää. Vaikka yleisö tietää taikurin huijaavan, se saa nautintoa taikurin taitavuudesta ja oveluudesta. Yleensä taikurit eivät paljasta salaisuuttaan yleisölle. Salaisuuden kertomisen on oletettu tuhoavan taikuuden taiteenlajina, sillä jos katsoja tietää tempun toimintatavan, hän ei enää nauti esityksestä.

Taikuus on ammatti, josta taikurin on saatava toimeentulonsa. Siksi taikurit harvoin paljastavat kenellekään salaisuuksia ja kaikissa kirjoissa kielletään salaisuuksien paljastaminen. Luvallista on kuitenkin paljastaa salaisuuksia henkilöille, jotka haluavat tulla taikureiksi ja oppia taikuutta. Siksi useimpien temppujen salaisuus on paljastettu erilaisissa taikakirjoissa ja -lehdissä. Tämä ei ole kuitenkaan vähentänyt taikuuden suosiota esitysmuotona, sillä uusia taikatemppuja keksitään jatkuvasti.



Hokkuspokkus! 
Tänään on siis Silmänkääntöpäivä




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


♥ Kiitos kommentistasi! ♥