29.4.2016

Kevät tuo toukokuun




Ja toukokuu tuo kevään! 
Tässä muutamia viime syksynä Virosta tuomiani pushkinian
eli posliinihyasintin, Puschkinia libanotican 
sipuleita kukassaan.  

Mukana keväisessä kukkakollaasissa muitakin tällä hetkellä pihassa 
 kukkivia ensimmäisiä pieniä välähdyksiä tulevasta kesästä, 
idänsinililjoja eli scilloja, sinivuokkoja ja krookuksia.

Tulppaanien alkuja näkyy jo siellä täällä, 
samoin narsissien ja kirjopikarililjojen vihreitä pilkahduksia. 
 




 Koivuangervo on kohta lehdessä 
eli sen voin sanoa olevan jo kuuluisalla 
hiirenkorvalla! 






 Myös puut alkavat paisutella lehti- ja kukintoalkujaan.  

Tässä esimerkkinä omenapuun kukkanuppu, 
syreenin lehtinupukkasykerö, 
terttuseljan viininpunaisia kukkatertun alkuja, 
ja pihlajan pehmeänukkaisia lehtikääryleitä.



 Peippokin on saapunut 
ja laulanut varsinkin aamuisin pihalla punarinnan 
ja niiden kaikkien muiden ihanuuksien 
kanssa kilpaa... 


Mene sinäkin ulos 
neljän - viiden - kuuden 
maissa aamulla 
ja 
rakastu 
lintujen konserttiin, 
niin tiedät mistä puhun. 

28.4.2016

Viimeinen villasukkarutistus






Yleensä neulon vain talviaikaan koska kesällä on paljon kaikkea muuta, etten malta istua neule sylissä. En malta myöskään neuloa ulkona, samasta syystä koska senkin ajan voin puuhailla puutarhassa.
Kaikki puutarhurit ja kotipihan omistavat tietävät ettei puutarha ole koskaan valmis. Siellä on aina jotakin tekemistä. 

Tässä parit viimeisimmät Unasukat.
Punasävyisissä pitkissä sukissa on lankana pääasiassa mellanraggia ja seiskaveikkaa, 
alemmissa polvisukissa viidakkolankaa ja seiskaveikkaa.  



Minulla ei ole ohjeita kun alan neulomaan vaan neuloessa minulle muodostuu  jonkinlainen mielikuva jota noudatan...

Lopputulos on sitten sellainen kuin kulloinkin sattuu tulemaan. =) 

Nämä sukkaset menevät ensi joulun 
pukinkonttiin. On se hyvissä ajoin aloitettava 
sellainenkin askar. =) 

Syksyllä sitten jatkuu neulominen, 
ellen nyt jostain ihmeen syystä ala tikuttamaan 
myös kesäaikaan... 






27.4.2016

Kirjoja, ruusuja ja lahjoja




 Kirjan ja ruusun päivä ehti mennä lauantaina. 
Itse lueskelen nykyään melkeinpä E-kirjoja mieluummin, 
koska saan kirjan sivun tummalle tabletin taustalle 
valkoisella tekstillä, ja sellainen lukeminen ei häiritse 
Hania vuoteessakaan, niin kuin tavallisen kirjan luku 
tekee, kun lamppuhan siinä pitää olla päällä 
ja toinen vaan huokailisi ja kääntyilisi siinä valossa... 

Minulla onkin jo mukava kirjasto tabletilla. 
Ai niin, on siellä yksi Hanin kirjakin.
Hänkin lukee mm lentokoneessa ja laivassa. 
Niissä minä taas neulon. Jos mahdollista.



Oon sanonutkin että on ihastuttavaa 
jos postiljooni tuo laatikkoomme jotakin muuta 
kuin laskuja, ja viime viikolla Posti toikin! 
Nimittäin SS eli Sukulaissielu lähetti ihanat 
sukat miulle ja hauskan kortin niiden kaveriksi. 



Ollaanko me tuossa kuvassa? =P 




24.4.2016

Vaikka parhaillaan yläkerran huoneet ovat remonttikäsittelyssä


 ...niin varsinainen remppablogi kävi nyt nukkumaan.





Keittiön ikkunalaudalla on Mårbacka pelargoneja jotka kestivät 
jälleen upeasti talvetuksen. Ne kaipaavat jo ulos. 





Queen Maryn poikaset ovat terhakoita 
ja niiden emot kukkivat kammarin ikkunalla. 
Samalla alustalla pieniä malabarinpinaatin 
Basella alba, alkuja...  



Kesäkuun 10.s on se päivä jona perinteisesti 
on voinut jo viedä herkätkin kukat ulos, 
tietenkin niitä sitä ennen jo ulkoilmassa 
karaisemalla. 


Terassia koristavat ihan uuden uutukaiset pöytä ja tuolit. 
Meidän ensimmäiset ihan omat ja uudet. =) 
Valitettavasti ne entiset pääosin muoviset 
olivat jo hapertuneet niin pahoin että 
niistä piti luopua jo viime syksynä.  

Näin alkoi remonttiblogin viimeinen postaus, 
ja nyt kun sen blogin nukkumaan laitoin niin 
en sitä enää herättele, eli sen lukijat voivat siirtyä tänne.


Yhden blogin pito on paljon järkevämpää 
kuin kolmen, eli kakkublogikin kävi unille. 
Koetan näitä kaikkia asioita muistaa kertoa tässä 
ainoassa blogissani. 




Tallinna - Helsinki 7.4.2016




Kalalokki liiteli Suomenlahden rannalla
Suomenlahti (viroksi Soome laht, ven. Финский залив, Finski zaliv) on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä. Suomenlahden itäosat kuuluvat Venäjälle. Suurimmat Suomenlahden rannikolla sijaitsevat kaupungit ovat Pietari, Helsinki ja Tallinna.

Wiki...



Tallinnaa vastarannalta katsottuna. 

Tallinna (viroksi Tallinn) sijaitsee Suomenlahden etelärannalla. 
Tallinnan nimen uskotaan tulevaan Taani linn -sanasta, 
joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa. 

Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lindanisen taistelusta 1219 alkaen. 
Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle
Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. 
Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti Pietaria. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan kykeni virolaishallitus toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. 
Vuodenvaihteessa 1918/1919 kuitenkin neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi. 
Viro teki sopimuksen Neuvostoliiton kanssa 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman.
Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Eestin sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. 
Natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri vuoteen 1944 saakka. 
Saksalaisten vetäydyttyä puna-armeija hyökkäsi Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli...
Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991. 


Kaupungin alueella on yhteensä 46 kilometriä rantaviivaa, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin, Paljassaaren sekä Kakumäen niemimaa. Keskustan eteläpuolella sijaitsee myös pieni Ülemistejärvi. 


Tallinnalle ovat tyypillisiä kylmät talvet, viileät ja vähäsateiset keväät, lämpimät kesät ja pitkät sateiset syksyt. Ilman keskilämpötila on helmikuussa −5 °C ja heinäkuussa 16 °C





Kovaa tuulta Suomenlahdella.




Russalka, Kulkijoiden suojelijaenkelipatsas jonka edustalla kuvataan 
usein hääpareja, kohoaa korkeana kaikkien näkyville.

Russalka on pystytetty samannimisen laivan muistoksi. 
Enkelin kädessä oleva risti osoittaa laivan arvioitua uppoamispaikkaa. 
 



Tallinnan satama-alue oli käyntimme aikana hyvin hiljainen...



Tallinnan vanhaa kaupunkia teki mieli mennä katselemaan laivaanmenoa odotellessa, 
mutta kova sadekuuro ajoi meidän pois sieltä. 

Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997. 

Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, kolme metriä leveästä ja neljä kilometriä pitkästä muurista on jäljellä kaksi kilometriä ja 26 tornia.



Tässä ajellaan jo laivan sisuksiin 
ja laivamatka kotiin alkaa. 




Laivan ikkunasta napattu kuva pienenevästä Tallinnasta. 

Nägemist Tallinn!




Aurinko laski noin klo 20 maissa.



Laivan myymälässä olisi ollut tällaisia kivoja aamiaiskulhoja myynnissä.



Helsinki näkyy. Menimme ulos kannelle, sille sivustolle jossa oli tupakointi kielletty 
niin eikös eräs nainen rynnännyt sinne tupakalle, kylteistä välittämättä.  

Kohta oltiinkin jo satamassa ja pienen odottelun jälkeen ajelimme kohti 
ABC:tä hakemaan maitopurkkia ja siitä sujuttelimme kotiin 
puolille öin saunomaan omaan, vielä puulle tuoksuvaan saunaan. 


Oli ihan kiva reissu jälleen.


Lähteet Wikipedia





















22.4.2016

Alatskiven linnakartano





 Entinen linnakartano on nyt hotelliravintola 


Alatskiven linna 
on 1500-luvulta peräisin oleva kartano, 
joka entisöitiin 1800-luvulla uusgoottilaiseen tyyliin. Tarjolla on klassisesti sisustettuja linnahuoneita, joista 1 sijaitsee tornissa. Jokaisessa huoneessa on ilmainen WiFi.

Kaikki linnan huoneet ovat tilavia, ja niissä on puiset kalusteet. 
Kaikissa huoneissa on oma kylpyhuone.

Alatskiven linnassa on vehreä puutarha ja ilmainen pysäköintimahdollisuus. 
Myös hierontahoitoja on tarjolla lisämaksusta. 
Hotellin ravintolassa tarjoillaan aamuisin buffetaamiainen.


Peipsijärvi on 3 km:n päässä hotellista.



Linna entisöitiin Arved von Nolckenin toimesta 1885. 
Mallina on käytetty kuningatar Victorian kesälinnaa 
Skotlannin Balmorassa. 

Edustustilat sijaitsevat alakerrassa. 
Kahden kerroksen läpi ulottuvassa aulassa on 
pylväsparvekkeet ja kaksi isoa takkaa. 
Salia koristavat uusklassiseen tyyliin rakennetut korinttilaiset pylväät, kuvagalleriaa uusrenessanssityyliset tummat puupaneelit jne. Rakennuksessa on hyvin säilyneitä laadukkaita puusepän- ja stukkotyönäytteitä Tarton ja Riian mestareilta; näyttäviä takkoja, uuneja sekä kaakeleista valmistettu lämpömuuri.

Aitat, navetat ym. talousrakennukset sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä päärakennuksesta. Pienin kivin koristellulla laastipinnalla päällystetty tilanhoitajan talo entisöitiin v. 1929 kouluksi. 

Linnaa ympäröi suuri kuvauksellinen linnanpuisto. 
Kartanorakennus seisoi kymmenen vuotta tyhjänä, ennen kun v. 1999 kunnanhallitus yhteistyössä virolaisrunoilija Juhan Liivin museon kanssa rupesivat sitä entisöimään. 





Virolaisten kartanoiden ja linnojen tapaan myös Alatskivi meni huonoon kuntoon Neuvostoaikana. Viron saavutettua uudelleen itsenäisyyden Alatskivi oli hetken suomalaisomistuksessa. 
Nykyisin sen omistaa Viron valtio. 

Viite




Alatskivi-linnan ravintola


Alatskiven linnassa yhdistyvät kolme erilaista kulttuuria; skottikulttuuri, joka on vaikuttanut linnan arkkitehtuuriin, virolainen talonpoikaiskulttuuri, joka edustaa aikaa jona ihmiset elivät ja työskentelivät linnassa ja kartanon mailla, sekä saksalaisaatelistokulttuuri, 
joka edustaa vanhoja saksalaisia perinteitä. 

Ravintola tarjoaa vieraille kolmen kulttuurin yhdistelmän
ruokalistan ruokavalikoimassa. 
Vieras voi lisäksi poimia ruokalistalta perinneruokalajeja. 





Linnakartanon tiluksilla on lampi jossa 
uiskenteli huhtikuun alussa kyhmy- ja laulujoutsenia 
hanhien ja sorsien kanssa sulassa sovussa.




Linnan pihapiiri tuntui olevan ihanine vanhoine suurine puineen 
oikea lintujen paratiisi. Ilman täyttikin rastaiden ja monien muiden 
lintujen laulukuoro.
Tässä olisi kolopesijöille kerrostalo.





Tiluksilla on useita piharakennuksia joista 
tämä oli mielestäni mielenkiintoisin. 
Siihen voisi tehdä vaikka asuntoja. 
Olisi huisin upeaa asua siinä.






Kevätpuut ovat hieman tarunomaisia. 


21.4.2016

Venäläisessä ravintolassa ja muita ruokahetkiä






Vasilisa kaunoinen, on venäläinen kansansatu.
Maatuska (ven. матрёшка, matrjoška, latinan sanasta matrona) on puolestaan matkamuistona tunnettu venäläinen sisäkkäisten hahmojen muodostama puunukke. Suomen maatuska-sana perustuu venäjän kielen äiti-sanan hellittelymuotoon. 
Ensimmäisen venäläisen maatuskan tiedetään tehdyn vuonna 1890.
 Sisäkkäin olevia nukkeja on yleensä pariton määrä, 
mikä symboloi venäläisessä perinteessä jatkuvaa elämää, 
kun parillinen symboloi elämän päättymistä. 
Maatuska onkin eräänlainen hedelmällisyyttä ja jatkuvuutta symboloiva esine. 

Viite: Wikipedia


Virossa pitää syödä sekä paikallisia että venäläisiä herkkuja. 
Tässä hauska maatuskamainen katumainos Vassilissa-nimiseen 
ravintolaan ja alla heidän omaa mainontaansa: 

Venäläinen ravintola Vassilissa

Vassilissa on Tarton keskustassa sijaitseva koko perheen ravintola, jonka keittiö tarjoaa erinomaisia makuelämyksiä sekä suurille että pienille herkkusuille. Ravintolan sisustus on kodikkaan viihtyisä ja erikoinen. Sekä suuremmat että pienemmät seurueet viihtyvät meillä mukavasti hyvän ruoan parissa.
Ruokalistallamme on edustettuina kaikki venäläisen keittiön parhaat palat - paikkansa muiden muassa ovat löytäneet niin blinit ja mäti, Kiovan kana kuin Pavlova-kakkukin. Samoin perinteiset keitot kuten okroshka, ukha ja seljanka. Ruokamme valmistetaan aina tuoreista raaka-aineista.

Odotamme sinua kylään!



Tunnelma oli kotoinen, ruokailuvälineet olivat komeat, joka puolella oli erilaisia hienoja maatuskanukkeja ja henkilökunta oli pukeutunut venäläistyylisesti.
Mielenkiintoista, miten ruskea ja vaaleansininen sopivat toisiinsa... 



Minun lohipiiraani, 
joka vei melkein kielen mennessään ja 
aiheutti valtavasti mmmmm, mmmm-ääniä.



Hanin annos oli possua ja perunaa 
kermaisessa ja juustoisessa liemessä. 

Lasku tuli pöytään pienessä maatuskassa
sekä kaksi pientä rinkeliä, 
tuomaan hyvää mieltä 
ja makua hotelliin matkatessa. 




Nämä annokset söimme Pasta ja pizzaravintola Da Vincissä. 
Minulla oli lautasellani kanaa ja Hanilla lasagnea.


 Erään illan kuumana juomana oli 
Da Vincin amarettokahvia.
Mmmmmmnam. 



Kiovan kana oli hyvää!

Sitä maistoimme eräässä Tarton kauppakeskuksessa
olleessa ruokapaikassa, jossa sai itse ottaa lautaselleen mitä vain ja 
maksu tuli sitten lautasen painon mukaan. Kumpikin otti kunnon
lounaat ja hinta oli kahdelta yhteensä hieman yli 10 euroa.



20.4.2016

Toomemäen puistossa





Toomemägi on saanut nimensä mäelle rakennetuista Tarton tuomiokirkosta ja piispanlinnasta. Alue on todennäköisesti ollut asuttuna jo nuoremmalla kivikaudella. 
Nykyisin paikka on Tarton omaleimaisin puisto, jota kaunistavat yliopiston maineikkaimmille opiskelijoilleen ja opettajilleen pystyttämät muistomerkit sekä lukemattomat 
vaahterat, lehmukset ja jalavat.

Kristjan Jaak Petersonin (1801–1822) patsas
Riiassa syntynyt Peterson ehti lyhyen elämänsä aikana 
luoda vironkielisen kirjallisuuden perustan. 
Hän myös käänsi viroksi maailman runouden klassikoita. 



Huhtikuun alussa lukemattomat valtaisat peltipuut olivat vielä alastomia 
mutta luulen että ne ovat nyt jo hiirenkorvilla.


Toomemäen puistossa on hauska pieni silta joka johtaa näköalatasanteelle.




Sillankaiteeseen on joku nakutellut sydämen
ja R-kirjaimen...




Näkymää alas näköalatasanteelta.




Onneksi en käytä korkkareita. Niillä olisi ollut todella vaikeaa 
kävellä tätä kunnon mukulakivikatua.





K.E. von Baerin patsas
Keski-Virossa syntynyt baltiansaksalainen Karl Ernst von Baer (1792–1876) oli yksi 1800–luvun monipuolisimmista luonnontieteilijöistä sekä tunnetuimpia Tarton yliopiston kasvatteja ja professoreita. Baer muistetaan alkio-opin eli embryologian kehittäjänä. von Baer tutki myös muun muassa geologiaa, oli antropologian kehittäjiä Venäjällä sekä selvitti jokien virtaamisen lainalaisuuksia.





Tarton tuomiokirkko oli aikanaan koko Baltian merkittävimpiä goottilaistyylisiä tiilirakennuksia. Sen rakentaminen aloitettiin ilmeisesti 1200–luvun puolivälissä; tiilikirkkoa laajennettiin 1300–luvulla. Kirkon kuoriosaa laajennettiin 1400–luvun jälkipuoliskolla; samalla länsifasadiin lisättiin mahtavat kaksoistornit ja koko portaalin levyinen muuri.


Kirkko jäi käytöstä uskonpuhdistuksen myötä, ja se raunioitui tulipalossa vuonna 1624. Vuosina 1804–1807 Tarton yliopiston arkkitehti J.W. Krause kunnostutti kirkon kuoriosan ja teki siitä yliopiston pääkirjaston. Kirjasto muutti vuonna 1982 uuteen kirjastotaloon. Nykyään tiloissa toimii Tarton yliopiston museo. Tornit on kunnostettu näköalapaikaksi, jotka ovat yleisölle avoinna kesäkausina. Raunioissa järjestetään kesäisin teatteriesityksiä ja konsertteja.

Lainaukset sivulta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tartto 



Tuomiokirkon valtavien raunioiden takaa näkyy mm 
tämä puu joka kasvaa rinteessään varsin mielenkiintoisesti...