20.10.2016

Keliakia on osteoporoosiriski


 Coeliac disease is a risk of osteoporosis




 Today is World Osteoporosis Day


Osteoporoosi (luukato) tarkoittaa luun määrän (massan) vähenemistä. Tämä merkitsee luun haurastumista, jolloin syntyy luunmurtumia jopa ilman vammaa. Osteoporoosi on yleisintä vanhuksilla, joskin luun määrä alkaa vähentyä jo viimeistään noin 30 vuoden iässä. Vanhuksilla haitat korostuvat, koska alentuneesta toimintakyvystä aiheutuvat kaatumiset lisäävät luunmurtumien vaaraa. Väestön ikääntyessä murtumien määrä lisääntyy jatkuvasti. Kaikkiaan Suomessa osteoporoosi on yli 400 000 ihmisellä. Valtaosa heistä on yli 50-vuotiaita naisia, joista jopa neljäsosalla on osteoporoosi. Osteoporoosin aiheuttamia murtumia tapahtuu Suomessa vuosittain ainakin 40 000. 

Syyt

Osteoporoosi on hormonaalisista syistä yleisempää naisilla kuin miehillä. Iän lisääntyessä sitä kuitenkin tulee kaikille. Taipumus osteoporoosin on myös jonkin verran perinnöllinen. Lyhyt sukukypsä ikä naisilla (kuukautiset alkavat myöhään ja päättyvät varhain) on vaaratekijä. Hento ruumiinrakenne, vähäinen liikunta, niukka D-vitamiinin (auringonvalon) ja/tai kalsiumin saanti, tupakointi, runsas ruokasuolan käyttö, suoliston imeytymishäiriöt, tulehdukselliset reumasairaudet, diabetes, munuaissairaudet sekä eräät lääkkeet (kortisonivalmisteet, epilepsialääkkeet) lisäävät osteoporoosin kehittymisen vaaraa. Liikalihavuus, niin haitallista kuin se muutoin onkin, suojaa jonkin verran osteoporoosilta. 

Oireet 

Pelkkä osteoporoosi ei aiheuta selviä oireita, vain harvoin esiintyy kipuja. Ongelmat aiheutuvat luunmurtumista. Osteoporoottiset murtumat ovat yleisimpiä selkänikamissa, jolloin pituus lyhenee ja ryhti painuu kumaraan. Lievä selkänikamien painuminen kasaan ei aina aiheuta oireita. Vaikein ongelma on reisiluun yläosan murtuma. Suomessa reisiluun yläosan murtumien määrä on kaksinkertaistunut noin 15 vuodessa. Murtuma saadaan yleensä leikkauksella hoidettua, mutta vanhuksen elämänlaatu heikkenee, ja elinaika lyhenee hyvinkin merkittävästi.

 Toteaminen

Kokenut lääkäri - tai potilas itse - voi todeta vanhuksen osteoporoosin katsomalla sekä mittaamalla pituuden ja kysymällä pituutta 20-vuotiaana. Jos pituus on lyhentynyt viisi senttiä tai enemmän ja ryhti on tunnusomaisen kumara, on diagnoosi lähes varma ilman muita tutkimuksia.
Luotettavasti luun mineraalipitoisuus eli osteoporoosin määrä on mitattavissa vain heikkoon röntgensäteilyyn perustuvilla mittauslaitteilla, Tutkimus tehdään selästä ja reisiluun yläosasta. Luuntiheysmittareita on sairaaloissa ja yksityisillä terveysasemilla. Saatua tulosta verrataan nuorten aikuisten keskiarvoon. Kansainvälisesti on sovittu, että luun mineraalipitoisuuden aleneminen 2,5 keskihajontaa (SD) alle nuorten aikuisten keskiarvon merkitsee naisilla osteoporoosia. Miehillä raja on kolme keskihajontaa.
Myös tavallisista luuston röntgenkuvista voi karkeasti arvioida osteoporoosia. Selkänikamien murtumat näkyvät niissä hyvin. Kantapäästä voidaan mitata luun tiheyttä ultraäänellä, mutta tämä ei kerro tilannetta riskialttiilla luuston alueella. Jos kantapäämittaus viittaa osteoporoosiin, on aihetta tehdä mittaus selästä ja reiden yläosasta.

Ennaltaehkäisy

Osteoporoosin syntymistä on tärkeätä ehkäistä ennakolta, koska hoito on kallista ja tuottaa tuloksia hitaasti. Tärkeää on, että nuoret kasvattavat itselleen riittävän suuren luumassan, josta iän karttuessa on varaa menettää osa ilman murtuman vaaraa.

Neuvoja osteoporoosin ehkäisyyn ovat:
Liiku säännöllisesti. Tehokkainta on iskevä, luustoa kuormittava liikunta.
Varo rajua laihtumista ja selvää alipainoa.
Oleskele ulkona auringossa, saat D-vitamiinia.
Huolehdi siitä, että ravinnossa on maitoa, juustoa, metsäsieniä ja kalaa. Ellei voi nauttia maitotuotteita käytä kalsiumvalmistetta. 
Älä tupakoi.
Käytä niukasti ruokasuolaa.
Älä käytä runsaasti alkoholia.
Naisella on vaihdevuosien jälkeen syytä tarkistaa estrogeenin tarve.
Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaa käyttää D-vitamiinivalmistetta ainakin syksystä kesän tuloon.
Vanhusten kohdalla on kaatumisen varominen oleellista. Murtumilta suojaavia lonkkasuojuksia kannattaa käyttää.  


Lisääntynyt osteoporoosiriski liittyy myös mm. seuraaviin sairauksiin ja lääkehoitoihin: hypogonadismi, Cushingin syndrooma, insuliinihoitoinen diabetes, reuma, kortisonihoito (yli 6 kk jatkuva, suuriannoksinen, >7,5 mg/vrk hoito), tyroksiinihoito, hepariinihoito ja litium
 Teksti: Terve.fi 




Keliaakikoilla on peräti 4,5-kertainen riski saada osteoporoosi

Tähän Iso-Britanniassa v 2011 tehtyyn tutkimukseen osallistui yhteensä reilu 1000 ihmistä, joiden luuntiheys mitattiin kahdesta eri kehon osasta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että keliaakikoilla lannerangan luuntiheys poikkesi merkittävästi kontrollipotilaiden tuloksista. Sen sijaan reisiluun kaulan luuntiheyksissä ei tutkimukseen osallistuneilla havaittu merkittäviä eroja.

Tutkijoiden mukaan syy sille, miksi keliakin aiheuttamat muutokset näkyivät vain lannerangassa, mutta ei reisiluun kaulassa, johtuu todennäköisesti siitä, että lannerangassa luu on pehmeämpää, heikompaa ja vähemmän tiheätä kuin reisiluun kaulassa, jolloin lanneranka on alttiimpi keliakian vaikutuksille.

Tutkijat kuitenkin kertovat, että tarvitaan laajempia lisätutkimuksia, jotta syy varmasti saadaan selville, sekä tiedetään, onko sillä merkitystä keliaakikkojen tulevaisuuden hoitomenetelmiin.



2 kommenttia:

  1. Moni ei tiedä, että D-vitamiinin RIITTÄVÄ saanti on ihan oleellinen osteoporoosin ehkäisyssä. Mikään maitoon lisätty näennäinen lisäys ei siihen riitä. Liikunta ja kalkki eivät mahda osteoporoosille mitään, jos D-vitamiinia on liian vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, siitä mainitaan tässäkin.

      Poista


♥ Kiitos kommentistasi! ♥