30.4.2015

Mitään erityistä vapuksi?



.¸.•♥´`´`♥•.¸.







Valkoinen lakki, mansikoita ja ystäviä, kera kuoharin
= kesän ensimmäinen piknik? 
Simaa ja tippaleipiä?
Vapputori? 
Vappukulkue? 
Vappupuheet? 
Vappuheila? 
Vappuviuhka? 
Vappupallo? 
Serpentiiniä ja munkkeja? 
Näitä kaikkia!? =D 

Terassikauden avajaiset? 
Grillikauden avajaiset? 
Kahvikupponen takapihalla?
Vai huvipuistoon! 





Me emme vielä tiedä miten Vappupäivän viettäisimme...
Hmmm... Kai me jotain kivaa keksimme!


Piknik kuulostaisi kivalle! =D






EDIT:


Me menimme sitten tosiaan Vappu-piknikille.
Välimeren rannalle... =)
Siellä ei satanut lunta. 



27.4.2015

Banaaninkuorista kiilloketta







Huom! Käytä tätä temppua vain tilapäisesti,
ei jatkuvasti. Vaikka hätävarana... 

Banaaninkuorilla ihan oikeasti voi sekä puhdistaa, 
että kiillottaa nahkakenkiä. =) 







Kuten oikeanpuolimmaisesta kengästä jo näkee, banaaninkuori 
on hyvä kengänkiilloke, vaikkapa hätävarana silloin
kun ei ole oikeaa kenkälankkia saatavilla.

Ihan selvästi banaani toimi samalla jonkinlaisena
"kenkä-botoksina" koska vasta osittainkin käsitelty 
saapikas on jotenkin heti reippaamman näköinen. =)




Kokeilin omiin puutarhasaappaisiinkin banskukikkaa ja kyllä, 
banaaninkuori vei tahrat kumisaappaista ja lisäksi 
kiillotti ne, kuten vasemmanpuoleisesta saappaasta 
voit banaaninkuorikäsittelyn jäljiltä päätellä. Hih. =) 



Banaanikiillotteen käyttöohje: 

Ota banaani, kuori ja syö se tavalla tai toisella. 
Hiero banaaninkuoren sisäosia 
kumi- tai nahkajalkineisiin. 
Pyyhi lopuksi talouspaperilla banaaninjämät pois. 
Kiillota lopputulos paperilla (tai oikealla kenkäharjalla). 


Tämä puuha sopii vaikka lapsille 
tai muille lapsenmielisille... =)

 Vinkvink:
Ja koska tämä on vähän sotkuista puuhaa,
kannattaa kiillottaa banaanikiilloke ulkona,
tai vaikka kylpyhuoneessa... =P





24.4.2015

Miltä pihalla nyt näyttää?



No siellä kukkii jo vaikka mitä! 
Esimerkiksi nämä vanhat tutut krookukset. 




Jostakin syystä niitä pitää käydä tuijottelemassa 
ja löydän itseni niille hymyilemästä, 
niitä pitää joka kevät aina uudelleen kuvata 
vaikka ne ovat niitä ihan samoja... 


Mutta ovathan ne joka kevät aina uusia. 
Tuoreita. 



 Idän sinililjatkin ovat uskaltautuneet avautumaan. 





 Terttuseljan kukkanuput kurkistelevat päivä päivältä 
enemmän miltä pihalla nyt näyttää.


Tässä kuvattuina muutaman päivän välein
ja eron kyllä huomaa.
 





Runo taskussa






On se.
Sillekin on oma teemapäivä. 


23.4.2015

Niitä ja näitä




Aurinkoisena päivänä 
jouluruusut hehkuvat. =) 




Ihana SS eli Sukulaissielu lähetti ilokseni kukkien siemeniä 
ja maraboun uutuussuklaata, jossa on suolakeksiä suklaan seassa. 

Kaikkea ne niissä suklaatehtaissa keksiikin kastaa suklaaseen. =D 



Joskus jotkut kausikoristukset jäävät elämään omaa elämäänsä 
koska kukaan ei korjaa niitä pois. 
Niin on tainnut tämä kanakin unohtua. 

Olispa se oikea ja sillä pari kaveria... =D 




21.4.2015

Pelargonikesä




 Uutta pelargonikesää odotellessa 
voi haaveksia
katsellen entisten kesien kukkakuvia.



Toissa talven reissutuliais-riippapelakuun oksa
kasvoi viime kesänä ihan mukavan kookkaaksi
ja kukki kymmenin suurin kukin.

Valitettavasti sen talvetus vaan ei onnistunut...



Viime kesän ihanuuksia, 
mårbackoja.


Reissulla joskus bongattuja.


Terassin viime kesän ensikukat, 
olivat tietenkin pelakuita




Tähän aikaan vuodesta talvetetut pelakuut 
 sekä uudet pelakuiden pistokkaat
näyttävät hieman alakuloisilta, mutta valon 
kasvaessa niiden voimat palautuvat. 

Ihan pian ne jo kukkivat. 

Vähän niin kuin me ihmiset. 
Pitkä pimeä talvi vie voimia 
jotka palaavat 
kevään toimiessa piristeenä 
ja virkistäessä mieliä. 



18.4.2015

Ensimmäisiä kukkahankintoja


.•.¸. .¸.•. 



Orvokit kestävät pientä pakkastakin, joten 
uskaltauduin hankkimaan niitä omaksi 
että muidenkin iloksi jo nyt.
Pienemmät orvokit ovat ehkä
vielä näin kesän kynnyksellä sitkeämpiä,
kuin suurikukkaiset orvokit. 


Jos pelkäät kylmän ahavan 
tekevän pahaa orvokeillesi, 
istuta ne vaikkapa 
sammalen kera tilapäisesti 
korkealaitaiseen lasikulhoon. 

Kukat ovat samaan aikaan 
sekä suojassa 
että näkyvillä. 






Nuo muutamat orvokkiamppelit napataan pois terassilta, 
jos tuulee liikaa tai yöstä on tulossa hyytävän jäinen. 




Kaikki orvokkini ovat vielä pieniä, 
mutta kyllä ne siitä kasvavat 
ja vahvistuvat. 

Kevätkin on vasta nuori.


Muistathan, että saat orvokkisi kukkimaan
muutamaan kertaan uudelleen ja uudelleen
kun leikkaat välillä hujopiksi kasvaneet
kukkasi alas.

Itse istutan usein syksyllä orvokit vielä
maahan, jossa ne saattavat talvehtia
seuraavaan kevääseen.



17.4.2015

Haikuja




.¸¸¸¸.•♥•..•♥•.¸¸.¸. 



Pidätkö haikurunoista? 
Tänään vietetään Haikurunouden päivää. 


Kevät palasi
Laitan kengät kevyet
Lätäköt väistän

 - Una Reinman -



Itse puolestani haikailen, 
olisiko minun pitänyt avata
eräässä taannoisessa kyläpaikassa suuni
ja kertoa, miten ruusukimppu olisi 
kannattanut laittaa veteen? 

Mieltäni vaivaa, jos ihmeellisen väriset ruusut 
vaikka kuolivat heti, koska niille ei tehty pikku 
niksejä ennen maljakkoon laittoa...

Mitä mieltä olet?
Onko Sinulla niksejä leikkoruusujen
iän pidentämiseksi? =) 



16.4.2015

Lettuja grillistä





Oli tullut aika istahtaa terasille
ensimmäisen kerran tänä keväänä. 
Se oli samalla myös lettupäivä.

Jaa että grillissä ei voisi paistaa lettuja? 
Voi. Kyllä voi, helposti.
Kuumenna ensin grilli, 
aseta ritilälle vanha kunnon valurautapaistinpannu, 
jonka anoppi on antanut puolisolle kun tämä 
kotoaan pois muutti. 
Vai oliko se niin että puoliso vaan otti 
sen valurautapannun, kun kotoaan lähti? 

No anyway, nyt alat vaan letunpaistoon.
Käännä räiskäleet nopeasti, sillä lettupannu on tosi kuuma. 
Muista pannulaput...

Tietty tässä puuhassa olisi kätevä myös
sellainen oikea muurikkapannu, mutta
eipä ole raaskittu itselle sellaista ostaa.
Joskus kylään on sellainen kyllä viety. 



Kun paistaa letut ulkona, ei tule sisälle
käryä päiväkausiksi. Sama pätee kalaan... 

Ensin piti hankkia uusi grilli, 
sen edellisen kuusivuotiaan ja puhkiruostuneen tilalle, 
joka ei enää irronneiden jalkojensa kanssa edes pysynyt pystyssä. 
Se joutui metallinkeräyslaatikkoon... =( 
Kiitos kiltti pallorilli ykkönen. Hyvin meitä palvelit 
kaikki ne vuodet!  Monia lautasia täytit 
ja useita nälkäisiä suita lohdutit.



Meillä on nyt uusi. Sanomme häntä pallorilli kakkoseksi. 
Piti hankkia kun sai cittarista tarjouksesta halvalla, 
hinta oli himpun verran alle 20€ ja se on mielestäni hyvä hinta 
kookkaalle pallogrillille.
Uskomatonta että niistä pyydetään hinnaksi enemmänkin...  =P 

Kaasugrilliä emme tule koskaan huolimaan. 




15.4.2015

Tästä se alkaa - kukkakuvien kavalkadi!





 Tämä harrastelijapuutarhuri ilostuu
kevään ensikukista melkein yhtä paljon 
kuin omien lastensa näkemisestä pitkästä aikaa.

Rakkautta 
on molemmissa tapauksissa runsaasti ilmassa,
enkä silloin oikeastaan muuta näekään
kuin hymyjä, tähtiä ja sydämiä.  

.¸¸.••.¸¸.•´`•.¸¸.••.¸¸. 


Helleborus 


Jouluruusu
on vielä hieman unisen näköinen 
näin aikaiseen kevääseen herättyään,
lumitäkkinsä pois päältään heitettyään.

Jouluruusu 
on jotenkin liikuttavan 
vaatimattoman 
suloinen 
haukotellessaan 
punaposkisena 
kukkapenkissään. 

.¸¸.•♥•.¸¸.•´☆`•.¸¸.•♥•.¸¸.  
 
Se on muuttanut tänne kanssamme
samassa muuttokuormassa.

Ensimmäisen keväänsä keittiön ikkunalaudalla 
ulos kaihoisasti katseltuaan se pääsi pihalle 
jonne se on asettunut pysyväisesti.

Se on levittänyt juurensa vakaasti
kukkapenkin pohjalle, 
ja kukkinut alusta asti lähes lakkaamatta. 




Krookuksia kukat avoimina
kuin flamencotanssijan rimpsuhameet 
ja tietenkin kohti energian antajaa, aurinkoa.



Scilla siberica

Viime syyskuussa lahjaksi saamiamme  
idänsinililjoja,
tuttavallisesti scilloja, kasvaa
vielä babynä valkoisten krookusten seassa
muodostaen pian yhdessä 
kukkapenkin sinivalkoisia kevätterveisiä.

Tuskin maltan odottaa 
liljojen avaavan pikkuruiset kukkansa.



Galanthus nivalis 

Siirsin syksyllä lumikellot toiseen paikkaan
josta syystä ne vähän loukkaantuivat,
mutta kyllä ne varmaan viimeistään 
ensi kevääseen mennessä ovat leppyneet... 




Tämä on siis virvalilja. 

.¸¸.•♥•.¸¸.•´☆`•.¸¸.•♥•.¸¸. 

Harakat nostelivat syksyllä naureskellen 
kaikkien kukkien nimilaput 
pois paikoiltaan, 
uteliaina,  
kurkistaakseen
mitä ihmettä niiden kylttien alla olisi.

Eihän sieltä mitään löytynyt
mutta lintuja kovasti 
sekin niin nauratti.




Annan siksi nyt joidenkin kukkien kukkia, 
ihan anonyymeinä. 

Ne ovat nyt vain valkoisia,
valkovioletteja
ja keltaisia krookuksia.
Tai sahrameita... =) 

14.4.2015

Väriä elämään






Keväällä maa on lumen ja jään jäljiltä väritön.
Siksi siitä harmaudesta erottaa niin ilahduttavan
helposti ne ensimmäiset kevääntuojat,
leskenlehtien keltaiset kukat,
ja ensimmäiset sitruunaperhoset...




Rakastan sammalen 
pehmeän suloista vihreyttä. 
Rakastan myös 
sammaloituneita kiviä. 
Kaikkien kivien ei tarvitse vieriä. 




Meille on jotenkin tullut  
perinteeksi keväisin 
suunnistaa Lanu-puistoon katsomaan, 
miten kevät tekee tuloaan. 

Olavi Lanun patsaat 
vuosi vuodelta aina vain 
paremmin sulautuvat 
ja maastoutuvat 
niille niin erityisen 
hyvin sopivaan maastoon. 



Peipon laulu ja penkit 
 houkuttelivat istumaan 
mutta meillä oli meneillään
jokakeväinen tehtävä... 



Näitä sinivuoletteja ihanuuksiahan
me olimme puistossa etsimässä.

Vuokot olivat kylläkin silloin vielä niin nuppuisia, 
etten saanut niistä oikein kunnollisia kuvia...  


Nämä yksilöt onkin kuvattu omassa pihassamme, 
nyt viime viikonloppuna, lauantaina, kun oli tosi lämmin päivä
ja kukat uskalsivat avata vihdoin nuppunsa. 

♥ 
♥ 
♥ 







13.4.2015

Talvi karkaa




Kun kävimme Lahdessa 6.4.2015, toisena pääsiäisiäispäivänä, 
olivat sekä Vesijärvi ja Pikku-vesijärvi vielä jäässä. 
Tässä pikkuveskun rantaa. 



Pikkuveskun puistossa on kesällä 
ihanaa nauttia piknikkejä, 
syöttää sorsia ja ihailla järviä. 



Radiomastotkin näkyvät molemmille järville. 
Pikkuveskun takana Hakatornit. 




Sorsia pikkuveskulla. 



Isomman Vesijärven takana siintelevät Lahden hyppyrimäet. 



Vesijärveä Jalkarannasta kuvattuna. 




Vielä pääsiäisenä oli Ruoriniemikin, entinen asuinpaikka, 
ihan jäässä.




Näitä samoja puita olen ennenkin kuvaillut. =)



Tänään paikallinen maakuntalehti kertoi
yhtenä kevään merkkinä, 
jotta eilen, 12.4.2015 on Vesijärvestäkin 
lähteneet jäät.

Rakas järvi valmistautuu kesään. 



PS:
Hmmmm.... nyt 13.–19.4. vietetään kuulemma sieniviikkoa
Vatsaani koskee jo pelkkä ajatus sienistä. 
Meille suolistosairaille sienet eivät todellakaan sovi... 

- Homeelle altistuneetkaan eivät välttämättä voi 
syödä sieniä...