6.12.2015

Surua silmissä











❤❤❤
Muistokirjoitus: 


Satu, 
olit avarakatseinen,
objektiivinen ja viisas nainen. 

Luulen että sinulla oli aina hallussasi
ikioma 
kaiken käsikirja,
ennen kuin käsitteenä
sellainen keksittiinkään.

Vaikka tietotaitosi oli mahtava
tahdoit silti jatkuvasti opiskella uutta
Tiedonjanosi oli loputonta.

Me subjektiivisen ajattelutavan omaavat
saimme monesti vaivihkaa heittää menemään
omat suppeat päätelmämme,
jääden salaisesti ihailemaan sanojasi  
ja ajattelemaan asioita avoimemmin,
pyöreämmin,
ilman kantteja ja sakaroita.

Sinä uskoit hyvää kaikista meistä,
jotka elämä heitti hetkeksi
samaa matkaa kanssasi kulkemaan. 

Et antanut pikkuasioiden vaivata
elämääsi. Elämä itse oli sinulle
laajempi käsite kuin moni meistä
pystyy käsittämäänkään.

Vakavat sairaudetkaan eivät
lannistaneet askeleitasi,
vaan selätit ne
tähän viimeiseen asti
päättäväisyydelläsi
ja energisyydelläsi.

Ihmisyydessä, viisaudessa
ja puolueettomuudessa en
ikinä pysty samaan.
Uskon ettei kyllä
ihan helpolla kukaan muukaan,
paitsi ehkä joku lapsistasi
joka omaa samoja
ihmeellisiä geenejäsi. 

Suo anteeksi Satu,
sinä olisit ansainnut kuulla
nämä sanat jo eläessäsi
mutta emme tienneet
että aika ei riitä...

Kiitos sinulle ystävyydestäsi.

 Voimia perheellesi.
Poissaolosi on oleva heille aivan
sanoinkuvaamaton aukko elämässä.

Olit maanläheinen tuki niin monelle
jo täällä maan päällä.
Siellä pilvien päälläkin
sinua jo odotettiin
ja nyt
olet oikea enkeli.

En unohda
sinua ikinä.


 ❤



Satu Krokvik, 
Viipaleita-blogin kirjoittaja, 
ystäväni noin 15 vuoden ajalta
nukkui pois lauantaina
05.12.2015
 sairauden aiheuttamien 
komplikaatioiden
uuvuttamana. 








2 kommenttia:

  1. *kyynel*
    Pidä minut mielessä lauantaina ja toivo että en sekoile (kuten tavallisesti).

    "Kyl tiiät kuka"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä arvaan. ♥
      Voimia teille kaikille. ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

      Olen pahoillani ettemme S:n kanssa koskaan tässä elämässä nähneet... =(
      Jotenkin arki vie mukanaan ja sitä kuvittelee, ettei ole mitään kiirettä,
      että -kyllä me vielä joskus törmäillään-, onhan tässä aikaa...
      Mutta elämällä onkin omat suunnitelmansa
      jotka eivät myötäile pienten ihmisten suunnitelmia eivätkä aikakäsityksiä... =(

      Vinkkaa minulle jos koskaan ilmenee jotain,
      missä voin auttaa vaikkapa etänä läheisiä jotka jäivät kaipaamaan...

      ♥ Ajatukseni on teidän kaikkien mukana lauantaina. ♥

      Muistakaa kaikkea sitä hyvää mitä hän sai aikaan... ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

      Ystävyyden side meihin kaikkiin ei ole siitä vähäisintä
      mutta ei myöskään suurinta. Suurinta ovat mm lapset...

      Se nainen on unohtumaton. ♥



      Poista


♥ Kiitos kommentista! ♥