6.6.2015

Tuulessa kuvattua




Omenapuilla on koristeellinen kukoistusaikansa. 
On vaan niin hirmu viileää ja tuulista, ettei pölyttäjistä näy kuin 
horroksessa olevia erakkomehiläisiä. 

Niiden tosin sanotaan olevan hyväksi omenapuiden 
pölyttämisessä, mutta viileys saa ne hakeutumaan vaan 
saunan ikkunanväliin ja elämään hetken auringon säteistä, 
ilman kukkia ja tuulta.

Ulkona tuuli riisuu omenapuilta pois kukkien terälehtiä
niin että puiden alla sataa tuoksuvaa lunta.



 Pioneissa on ihan kaikissa nuppuja.
Jopa niissä kahdessa jotka ovat tähän asti vuosia oikutelleet
eivätkä ole näyttäneet, millaisia ovat kukkiessaan.

Pioni on herkkä kukka ja loukkaantuu kaikenlaisesta juuriinsa kajoamisista
niin ettei se halua kukkia muutamaan vuoteen vaan stressaantuu
ja suree, kunnes elämä n kolmantena keväänä voittaa. 



Kun muutimme tänne, löysin tuon piikkilankavyyhdin 
silloisesta pihamökistä. Se oli niin upean rustiikkinen,
että laitoin sen pihakoristeeksi. 

Tuosta kohdin kulki jänisten polku talvisin, mutta 
pari syksyä sitten siirsin vyyhdin kulkureitille, ja sain 
siten jänikset muuttamaan reittiään. 

Samalla saivat vähän kasvurauhaa lähistöllä kasvavat 
koivuangervot, jotka ne pupujussikat pistelivät yleensä 
talvisin poskeensa. Jänisten talvireiteille kannattaakin sijoitella 
jotain ihmisiltä tuoksuvaa, niin pupuset 
välttelevät niitä paikkoja. 





Ukkolaukat, nuo hassut pampulapäät
vielä hetken nuppuilevat.
Kohta violetteina palloina aukeilevat. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


♥ Kiitos kommentista! ♥