4.3.2015

Jalanjälkiä





Talvella on aina mielenkiintoista seurata, miten kesällä vapaasti virtaavasta joesta 
tulee jäätyneenä tärkeä valtaväylä muillekin kuin kaloille. Keskellä jokea menee talvisin 
pehmoisten ja karvaisten eläinten suosituin ja nopein reitti halki kylien, 
pienen kaupunkimme ja ali siltojen.



Joen kohdilla eläimet näkevät helposti jolkotellessaan 
onko vaaraa ja vihollisia lähistöllä. 



Niinpä jäistä reittiä vaeltaa pitkin yötä kaikennäköistä tassuttajaa. 
On kymmenittäin jäniksiä ja ainakin yksi kettu. Saaliita ja saalistaja, 
tosin eri aikaan kohtaamatta toisiaan. On supia, metsähiiriä ja -myyriä. 
Luultavasti suurimmista jäljistä päätellen ilveksiäkin tai sitten se on suuri villikoira. 
On oravia, kissoja, talven lintuja ja sulan alueen sorsia päivisin. 



Eläimet tietävät tuoksuista ja jäljistä senkin, etteivät ihmiset astu joen jäälle kovan 
virtauksen vuoksi. Jää ei liene kovinkaan paksua ja kestävää edes paukupakkasilla.
 Näin kyllä tänä talvena yhdet moottorikelkan jäljet joessa. Joku oli totisesti leikkinyt 
tuurillaan. Enkä nyt tarkoita sitä yhtä kyläkauppaa.


https://www.facebook.com/121762977864133/photos/pb.121762977864133.-2207520000.1425549721./1054266824613739/?type=1&theater

Samanlaisia jälkiä oli talviaamuisin
ihan omalla pihallakin. =) 



Nyt kun helmikuun lempeämpi talvi ja lauhkeat päivät vesisateineen ovat 
sulattaneet pois talvenselkää, on jokikin jo osittain sulanut. 
Talvireitti alkaa olla esillä viimeisiä hetkiä.
Kohta ei jää enää lumijälkiä, joita seurata. 
Kevät tuo mukanaan uudet polut ja jäljet.










6 kommenttia:

  1. Vain jäljet jää, vai jääkö? No ei kumpikaan;)
    Kumallista, että sanovat suomenkieltä vaikeaksi.

    VastaaPoista
  2. Mukava on jälkiä seurata.

    VastaaPoista
  3. Ihana löytö ja ajatus tuo jälkien polku jäällä... :-)

    VastaaPoista


♥ Kiitos kommentistasi! ♥