20.1.2015

Synttärien jälkeistä elämää








Viime lauantaina juhlittiin Hanin synttäreitä. Vaikka hän oli sairaslomalla,
silti kutsuttiin ystäviä ja sukulaisia juhlimaan täysiä pyöreitään. 
Mie leipasin pari kakkua, jotka yhdistin yhdeksi kookkaaksi kakuksi Hanin
toiveesta. Sain siten aikaan kuusikerroksisen kermamansikkakakun.


Leivoin myös pari-kolme kanakasvisjuustopiirakkaa. 
Lämmitettyjen, haarukalla ja veitsellä nautittavien, erillisille
värikkäille lautasille asetettujen piiraanpalojen kera
piti olla juomana valkoviiniä (paitsi kuskille),
mehua jne, ja niitä piti nautiskella ensin 
 ja seuraavaksi vasta piti olla tarjolla kakkukahvit.

Ekat vieraat hiippailivat hiljaa selkäni taakse ja 
nappasivat kahvipannun melkein käsistäni 
alkaen häärätä itsekseen pienessä keittiössämme,
joten poistuin takavasemmalle.

Olikohan niillä niin kova kahvinhimo...? =P


Seuraaville pöydän ääreen kiltisti istahtaneille 
sainkin kerrottua miten olin ajatellut
tarjoilun pelaavan ja heille ehdin kattaa astiat valmiiksi.

********

Kiitos kaikille vierailijoille.
Erityisesti Tampereen Murusille
ja ihanille haltijakummitädeille...

Oli hauskan näköistä kun mies avasi kaikki 40 pakettiaan... =D
Ja upeita olivat ne kaikki muutkin paketit
ja lahjakortit, mm toivomaamme rautakauppaan,
koska taloremonttimme tulee kesällä 
jälleen jatkumaan... 


Jouluna saatuja makeisia oli 
mukavasti jäljellä synttäritarjottavina... 

Allun suklaatkin saivat kovasti kehuja, 
ovat kuulemma maailman toiseksi parasta suklaata. =) 
Miulle ei selvinnyt, mikä olisi se maailman paras suklaa.  





Olin kasvattanut kookkaaksi toissa joulusta saakka tällaisen samanlaisen Echeveria
mehiruusukkeen luullen että se kestää talven kylmyydet, joten jätin sen syksyllä ulos
mutta sehän otti ja kuoli heti kun ensimmäiset pakkaset iskivät sen vesipitoisiin lehtiin... 

Siitä surustuneena ostin nyt tämän uuden yksilön menneen joulun
jälkeisestä alesta ja nyt en jätä tätä pakkasten armoille. 

Sempervivum mehitähti on perennojen lailla talvenkestävä. 
Sitäkin oli pihallamme muutama yksilö, 
mutta jänis, myyrä, fasaani tjks söi ne...

Mutta asiasta seinään, tuon siis istutin kuun ollessa suotuisassa
asennossa tuollaiseen Siskon antamaan vaaleanpunaiseen pikariin,
mieltämme ilahduttamaan. 




Miksi miehille ei tuoda kukkia synttäripäivänä?

Olin vähän uumoillutkin ettei kukaan tuo kukkia joten ostin niitä itse. 
Nämä on kuvattu jo lyhyiksi leikattuina eilen keittiön ikkunalla.

Lauantaina tulppaanit olivat vielä normipituisia ja nättejä maljakossaan. 
Nyt ne näyttävät jättivuokoilta ja loistavat kuin pienet kevätauringot. =) 



Terazzakin odottelee tuolla
keittiön ikkunan takana jo kevättä. 
Niin miekin... 



9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Teillä oli ihana synttäripäivä! Ihania kuvia - niin Unan olosia.

SS

Harakka kirjoitti...

Täältäkin vielä flunssaisia onnentoivotuksia!

Una R kirjoitti...

Noo selvittiinhän siitä. Pihalinnut saivat eilen lopun kakun. Kanapiirasta on vielä tällekin päivälle lounaaksi...

Una R kirjoitti...

Kiitos, kerron etieppäin...
Pikaisia paranemisia siulle. ❤

Allu kirjoitti...

Kaunis tuo lasiastia vihreine kuulineen. Kiva jos suklaat kelpas, suomalaisille on varmasti Fazer se ykkönen ja hyväähän se onkin.

Una R kirjoitti...

Jospa se olisi ollut belgialainen suklaa, kenties? =) Nuo olivat hyviä kyllä siun lähettämät. Maistoin kaksi tummaa suklaata. =) Nam.

Anonyymi kirjoitti...

Hahhah malttamattomii kahvittelijoi ne ensimmääset!


t Sini =-)

Una R kirjoitti...

Oli tosiaan. =D Todella malttamattomia.

Una R kirjoitti...

Hani kylläkin keittää niin hyvää pannukahvia, että ehkä sitä eivät voineet vastustaa. =)