Translate

22.12.2014

Näinä päivinä



♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥ 



Mitä voi tehdä tapetinpalasesta, parista vanhasta kiiltokuvasta,
parista helmestä, nauhasta sekä kakkupaperista? 
No vaikkapa tällaiset enkelitötteröt...






Terassin siniset linnut lentävät tänä talvena olohuoneessa. 
Itse olen sen verran lyhyt, että voin kävellä hyvin tuon alta, mutta 
Hanin kulkiessa kranssin alta, kuuluu pitkän aikaa kilinä ja kolina 
kun linnut tönivät toisiaan. 

Ikkunasta ja sen alla olevasta lämpöpatterista tulee sen verran ilmavirtaa 
että kranssin linnut pyörivät hiljaa kuin ennen Maman tekemät 
ihanat himmelit jouluisin kotikotona tuvan katossa.





Toisinaan pitää kiertää enkelisoittorasiaa ja kuunnella 
mitä sillä on sanottavaa. Se soittaa jotain amerikkalaista 
joululaulua jota en nimeltä tunnista...



Salli-mummun lähettämät ihanuudet ovat olleet näinä päivinä 
kovasti käytössä kakkuja paistellessa. 
Niin suloinen uusvanha desilitran mitta 
kuin posliininen maustemittakin. 



Joskus entisessä elämässä minulla olikin 
tällainen maustemitta suola-astiassa 
aina... Mutta se jäi siihen elämään. 
Nyt sitten Salli-mummo tietämättään 
antoi minulle uuden samanlaisen. 

Minulla olikin ollut 
tällaista posliinista lusikkaa ikävä.

Kiitos Salli.




Muutamille ystäville olen syksyn mittaan lähetellyt neuleita.

Jokaiseen jollekulle lähettämääni pakettiin
- on siinä sitten runokirja tai neuleita - 
merkitsen osoitteeni ja salaa toivon, 
että saisin paketin saajalta vaikka joulukortin.  

Jotkut ystävistäni ovat pistäneetkin paremmaksi
ja lähettäneet kaikkea ihanaa vastalahjaksi.
- Se kortti oikeasti olisi riittänyt. =)
Tässä ihanat kukkatuikut J:ltä, jolle tein pitkät sukat. =)
Hänen paketissaan oli kaikkea muutakin ihanaa, 
niin kuin suloisen (kintaat saaneen) Sukulaissielunkin 
monituisissa yllätyspaketeissa, joista viimeisimmän avaan 
vasta jouluaattona! 

Kiitos teille ihanat. 
Mulla on aina joulu teidän kanssanne.

♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

Mutta nyt ovat sormeni sellaisessa kunnossa etten voi
vähään aikaan neuloa yhtään mitään. Jostakin syystä villalanka
tekee kipeitä avohaavoja sormiini, niihin joihin se koskettaa.
Välillä miun piti paketoida sormia laastareilla melkein tönköiksi ja se hidastutti
harmittavasti neulomista. Onneksi sain kaiken sen valmiiksi, minkä olin
lupautunut tekemään.

En olekaan koskaan voinut pitää villaa muualla kuin käsissä
kintaina ja jaloissa villasukkina. Olisipa kurjaa jos nyt olen
allergisoitunut villalle lisää, niin etten voisi enää neuloa... =(

 Joudun pitämään jonkin aikaa neulepuikoista pakkolomaa.