25.9.2014

Tuparit






 
Meinasimme myöhästyä 
kaiken valmiiksi saamisessa.
Monta ihanaa etukäteen suunniteltua ideaa 
jäi toteuttamatta
ja tärkeitäkin asioita kokonaan tekemättä,
aika kun loppui vähän kesken 
ja muutenkin vastoinkäymiset 
iskivät juuri nyt... 

Ihan viimeiseen asti toivoin 
yhtä tai peräti kahta ihmettä, 
joita ei sitten ilmaantunutkaan...  
Siksi järjestelyt eivät oikein 
onnanneet... 




Vieraista muutama oli jo terassilla
kun minulla vielä oli esimerkiksi keittiö ihan sekaisin ja
hätäpäissäni piilotin ylimääräisiä tavaroita keittiön vetolaatikoihin!



No ei se muuten mitään,
mutta moneen kertaan huomasin illan mittaan jonkun ihmisen
etsivät niistä laatikoista jotakin, esimerkiksi kesken loppuneita ruokailuvälineitä,
(joita piti tulla lainaksi yhdestä paikasta muttei sitten tullutkaan) 
varmaan hiukan ihmetellen sitä muuta mitä sieltä löysivät... =D






Pöytäkoristeiksi olin nyhjännyt tällaisia...

Piti minun jotain muutakin niihin vielä
ennen juhlaa laittaa mutta aika lopp... 
Jäivät sitten tuollaisiksi.



Pöytäkynttilöissä oli tällaisia, 
joskus aiemmin kesällä askarteluliikkeestä bongaamiani
pahvisia kauniita valkoisia koristeita pienten snapsilasien ympärillä.

Pikkuveli ja Mama toivat ystävällisesti etukäteen terassille lainaksi pöydän ja tuoleja, 
kun meillä ei sellaisiakaan oikein ollut, sekä pinokaupalla ihania lämpimiä shaaleja 
ja torkkupeittoja, jotta ulkona oleskelijoille ei tulisi kylmä. 

Heiltä saimme myös paljon kivoja lasipurkkeja, 
joihin laitettiin kynttilöitä palamaan sinne tänne, kun
syyskuussa illat ovat jo pimeitä. 
Itse kynttilöitäkin saimme Mamalta ihanan kuorman!  

Kiitos ihanat! 




Koska oli samalla Omenan päivä,
oli terassi koristeltu
Maman puutarhasta tuoduilla omenilla.








Terassikoristeina oli mm esikois-Jaken virolaiselta kirpputorilta
(näkyvissä ylhäällä terassikuvassa) löytämät värikkäät juhlalamput.

 Tuntuu, että se päivä hyvinkin 
oli kesän viimeinen,
ja onneksi terassille jo kasvaneet köynnökset
ja muut kasvit olivat vielä suht kelpoisia koristeiksi...

Mies viimeisteli viimeiseen viikkoon asti terassia,
rakentaen viimoiseksi väliaikaisen suojuksen ilpun
ulkoyksikölle joka nyt siis sijaitsee osana terassia.
Suojuksen tarkoituksena on toimia myös tavallaan
pöytänä ja kädenalusena.
Siihen olin suunnitellut suolaisten tarjoilupöydän.




Tarjolla oli mm suklaakakkua ja kermakakkua...
Leivoin etukäteen gluteenillisia, laktoosittomia ja gluteenittomia...

 Kuvaajamme on napannut keittiön makeasta kahvipöydästä 
kuvan hieman liian aikaisin
ja siitä puuttuu vielä osa tarjottavista... =) 






Maman joskus antama 
vanha kaunis pitsimäinen tarjoilukulho 
sai metsänvihreän satiininauhakoristuksen
ja gluteenittomia omatekoisia keksejä.







Mama teki terassin suolaisen pöytään ihanan,
valtavan herkullisen voileipäkakun, sekä suloisia snac-tikkuja!

Ainokainen leipoi juhlaamme marenkeja,
esikois-Jake valmisti tiikerikakun,
Miihkali ja Satunen toivat pari muuta omatekemäänsä kuivakakkua.

Satunen ja Miihkali auttoivat myös valmistamaan
kanssani juhlapäivän aamuna muutaman kulhollisen salaattia.
  
Ruokahan 
on puolet juhlaa. 



Pikkusiskoni Maippi toi meille tullessaan
aivan valtaisan upean ja uhkean liljaruusukimpun! 
Kimppu juhlisti koko tilaisuuden! 
Sattumalta olimme Pikkusiskon kanssa valinneet
valkoisia ruusuja koristamaan tätä hassua pikku juhlaa. =) 


Emme Hanin kaa huomaneet laittaa edes
musiikkia soimaan.
(Alunperin meillä piti olla trubaduuri...)
Mutta luulen siitä puheensorinasta,
jonka kuulin juostessani edes takaisin
sinne tänne, keittämään kahvia,
nostamaan maljaa,
viemään ruokia,
hakemaan lapselle laastaria, jne,
ettei musiikkia sitten varmaan edes kaivattu...
Mutta minä kaipasin...
Alkuperäistä suunnitelmaa... 




Vieraslistalla oli perhettämme, 
ihania lapsuudenystäviä,
unohtumattomia kurssikavereita, 
sukulaisia,
heidän puolisoitaan ja lapsiaan.

Noin puolet saapui...


❤ 




Jokaiselle vieraalle nostimme 
heidän saapuessaan maljan ja he meille.
Late kertoi vieraille jossain vaiheessa vielä
 senkin, että nyt niin kuin juhlittaisiin 
samalla myös meidän häitäkin...


****************

Harvalla 
muuten
on kaksia
hääjuhlia.


****************


Myöhemmin iltasella saapuneet Laten tädit 
olivat ihania! 
Kuin kolme hyvää haltijaa, jotka halasivat
ja naurattivat minua vähän väliä silmäänsä iskien
ja toivottivat moneen kertaan halauksin
tervetulleeksi sukuun, poskisuukkojen kera.
Ah, kiitos teille ihanat, sydämestäni!

Laten tätejä piti loppuillasta estellä alkamasta
tiskaamaan keittiön valtaisaa tiskivuorta.<3

Suurin osa kuvista on Miihkali-pojan ottamia.
Jake-poika esitteli kaikille halukkaille sivuvaunullista prätkäänsä ja
pyörään ja sen sivuvaunuun istahti yksi jos toinenkin kuvattavaksi.

Meistäkin tuli hassuja kuvia sivuvaunullisessa.



Lahjoiksi saimme mm perinteisen leipä ja suola- tupaantuliaislahjan. 
  Ihanaa teetä, kahvia, kulhoja, kaikenlaisia ihastuttavia tavaroita,
ja astioita sekä koriste- esineitä ja mm kivoja jakkaroita vieraiden varalle,
juuri meidän keittiöön sopiva suutarinlampunvarjostin,
(se oli muuten toivelahja!)
suloisia kynttilälyhtyjä,
kynttilöitä, ja kauniita keittiötekstiilejä.

Kiitos kaikille näistä ihanista lahjoista.
<3 



Viherkasveja saapui pikkusisaruksiltani.
Omena- ja kirsikkapuut kahden
tuijan kanssa sekä syyshortensiat,
odottavat istutusta! 


 


Pikkusiskoni Maippi - jolla pitäisi 
ehdottomasti olla oma kukkakauppa- 
oli solminut ihanat hääaiheiset ruusukkeet 
jokaiseen lahjakasviin... 

Awww!  







Samoin meille saapuivat mm nämä lahjakukkasipulit!
Kukkasipuleita saimme moneltakin vieraalta,
 jotkut olen ehtinyt jo istuttaa maahan! 

Erittäin mieluisia lahjoja. <3
Ihanaa! 


Saimme lahjaksi
- kiitos vaan -
muutamia S-kaupan lahjakortteja, 
melkein sen verran
että voimme ostaa yläkertaan 
haaveilemamme varrellisen rikkaimurin 
koska nuo sisäportaat ovat jyrkät raahata
suurta imuriamme ylös ja alas.  

-Vähältä-piti-tilanteita-
on jo sattunut ison imurin kanssa...




Olin etukäteen suunnitellut, että joku Muruista hoitaa Kiitoskasseja,
joita olin väsäillyt valmiiksi pienen oman runoseni kera...
Itse sitten juoksin välillä kasvariin kassien ja kunkin vieraan kanssa... 
Kasseihin piti laittaa kasvihuoneesta muistoksi perennantaimia,
ja lapsille tikkareita, mutta osa vieraista ehti karata kotiin
ja osalle jäi tarjoamatta kiitoskassia
lähtöhaleissa kokonaan...

Voi plääh!
Oisko mekin tarvittu kaasoja ja bestmanneja...? 
No ei meillä kyllä ollut mtn polttareitakaan. =) 
 
Niinpä meillä on vielä muistona kiitoskasseja
vino pino jäljellä,
sekä tikkareita ja niitä kukkapotteja...

Täytyy varmaan istuttaa ne omaan pihaan...

Ei niitä tikkareita mutta ne kasvit... =) 






Puolet korttipinon korteista
toivottavat onnea uuteen kotiin
ja puolet onnea häiden johdosta. 
=D




Värikkäin juomalasein (tässä jo pestyinä juhlan jälkeisenä päivänä) 
 toteutettu kynttiläkuja johti meille lähitehtaan pihasta, 
jota olimme saaneet luvan käyttää parkkipaikkana.

Hani oli tehnyt teiden varsille muutaman opastetaulun. 
Meidän pihaamme ei olisi mahtunut niin paljon autoja.




Ulkoportaiden valaistusta...




 Rääppiäisiin ja Laten työpaikallekin riitti
vielä kokonaisia suklaakakkuja.  

❤ 





Opin juhlasta muutaman asian: 

-Istumapaikat kannattaa etukäteen 
 merkitä pöytiin, niin saat toimivia ja kivoja 
pöytäseurueita, eikä osa porukkaa 
karkaa pöytäseuransa vuoksi pois
heti kahvit juotuaan.

-Sinun ja rakkaasi istumapaikka pitäisi 
olla myös siellä vieraiden keskuudessa,
ettette itse juokse tukka putkella 
pitelemässä kaikkia naruja käsissänne, 
koska
- usko minua - se ei onnistu...

-Keittiöön kannattaa palkata 
reilusti avuksi vierastyövoimaa. 

Älä yritä tehdä kaikkea yksin,
silloin et ehdi lainkaan istahtaa vieraidesi 
kanssa juttelemaan, syömään, 
kahvittelemaan, 
et ehdi edes pukeutua, 
saati kammata hiuksia...


Kiitos kaikille teille, 
jotka olitte mukana 
vähän vinksahtaneissa 
juhlissamme. 












PS: 
Koska kutsutuista ja odotetuista saapui vain puolet, 
meille jäi puolet kiitoskasseista, joita ensin säilytin 
jostain ihmeen syystä tallessa. Myin ne sitten vihdoin 
kaikki loput eurolla kahden kuukauden mittaisella 
kirpputorivuokrapöydällämme keväällä 2016. 
Kiva tietää että niistä oli iloa 
jollekulle muulle. 





10 kommenttia:

  1. Congratulations on your wedding!!!I love all the photos! And the cakes and other treats are so mouth-watering!!! You had perfect weather for the big day, and for the party at your new house!!!

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia! Harmi ettemme päässeet paikalle, pahoittelut vielä!
    Mutta sunnuntaina ajeltaisiin sitä kautta, jos vielä sopii? Eli mie ja kolme lasta (M, V ja nuorempi A) <3

    VastaaPoista
  3. Oikein paljon Onnea teille, kaikkea hyvää tuleviin päiviin ja vuosiin!

    VastaaPoista
  4. Hienosti meni vaikka sulla oli surua. Vai oliko tuolloin viel? Halit ja onneksi olkoo vielä molemmille, vaiks sun miestä en o koskaan nähny nii uskon että oot tehny oikeen valinnan. Olihan teillä vähän tässä jo miettimisaikaa. :-) Kymmene vuottako? :-) t.Sini

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sini: Oli... ja on yhä... =/
      Kiitos haleista.

      13 vuotta ollaan Hanin kaa tunnettu. =) On ollut miettimisaikaa tosiaan. =)

      Poista


♥ Kiitos kommentistasi! ♥