5.11.2013

Kädet korvilla ja sydämellä







Ei tarvita kuin sylillinen tahallista väärinymmärrystä, 
lisättynä muutama kauhallinen pahansuopuutta tihkuvaa pötypuhetta, 
mukaan raastetaan ripaus synnynnäistä mielensäpahoittajaa, 
seuraavaksi jatkuvaa hurjaa hämmennystä ja sokeaa sekoitusta, 
sekaan heitetään silloin tällöin hyppysellinen kieroja sukujuuria 
niin totaalinen mykysoppa onkin valmis.


Se on semmoista joskus jossainpäin... =)


Nykytekniikan avulla myös nettituttavuuksista pääsee eroon erittäin nopeasti. Mitä sitä turhia meilailemaan edes mitään vastauksia takaisin, kun ihmisen voi deletoida yhdellä pienellä klikkauksella ikuisesti kadoksiin omalta näytöltään.
Varsinkin jos se ihminen ei ole sinulle hyödyksi juuri tällä hetkellä. Jos hänellä vaikka on teknisiä ongelmia...  
-Siitä ajatuksesta syntyi ylläoleva tekstikuva...


Teknisistä tuli mieleen, 
jotta meidän oma tietokoneemme muuten on 
-onneksi- 
 nyt korjattu ja päivitetty ja sille syntyi samalla poikanenkin. Joskus meillä immeisillä ei rikkimenneen korjaus syystä tai toisesta ole kovinkaan nopeata puuhaa. 

Tämä otsikko löi myös silmille:  

Hra Heikkinen ei taida tietää, että esim joitakin sairauksia potevan on erittäin vaikeaa työllistyä ja siten sitä jää kaiken jalkoihin. Pitänee kulkea toinen käsivarsi korvien suojana jos Hra Heikkinen kävelee vastaan ja puristaa toisella kädellään vessapassia taskussa nyrkissään, kaiken varalta.  




On silti väärin olla kade sille köyhälle jos hän saa siitä niukkuudestaan 
ja omasta selkänahastaan revittyä tahdonvoimallaan säästöön jotakin 
ja karkaa joskus jonnekin aivan muualle 
lataamaan akkujaan. 

Toki sellaisten köyhien akkujen lataaminen on turhuutta  
kaikkien kademielten mielestä.

Kateus on vaan niin suurta energian tuhlausta... 
Ylimääräisen energian voisi käyttää vaikkapa yksinäisen ihmisen piristämisellä. 
Matkustamalla itse katsomaan häntä jolla on ikävä.
Vaikka sitä koko ajan sinua odottavaa vanhusta, 
jolle sinä olet yhä tärkeä...


Jossain kerrottiin köyhyysrajan olevan 1800€/kk?
Ohos. Sehän on suuri summa!
No mihin kohtaan ihmisarvojanalla silloin sijoittuu, 
jos ei saa edes puolia tuosta summasta kokoon kuukaudessa millään? 



Mutta köyhällä voi olla rikas sielu. 
Sen arvo onkin mittaamaton...




 Ihan kaikessa ei tarvitsekaan olla mukana.
Hidastakaamme elon kiirettä! 





6 kommenttia:

  1. Aivan mahtava postaus - kiitos siitä!
    Paljon puhuttelevaa tekstiä, hyvinkin jokapäiväisistä aiheista...valitettavasti.
    Onneksi ei tosiaan tarvitse ihan kaikkeen lähteä mukaan...
    Kauniit ja upeat ovat kuvasikin .
    Lämpöä iltaasi.

    VastaaPoista
  2. Ihana kirjoitus. <3 Olen niin samaa mieltä kanssasi!

    VastaaPoista


♥ Kiitos kommentistasi! ♥