23.7.2013

Pieni polku pihan poikki



Viime viikonloppuna (kiitos, kiitos!) oli nuoriso auttamassa pienen pihapolun kaivamisen jatkamisessa pihalle. Nurmikon palaset kuljetettiin kottikärryillä pihanperälle ja maisemoitiin töyrästä joka on sinne muotoutunut rintamamiestalon kolmena vuonna tehdyistä lattiaremonteista jääneistä puruista, sammalista sekä savesta. Töyrään päälle voin vihdoin alkaa kasvattaa jotakin vihreää.

Myös hiekkaa poistettiin tämän kesän remontissa eteisen lattiasta, kun se muokattiin maanvaraisesta rossipohjaiseksi muun talon tavoin. Osa paremman näköistä hiekkaa kerättiin talteen muovin päälle pihalle odottelemaan tätä tiilipolkua. Idea syntyi puolestaan siitä, kun ensin keväämmällä pihasta purettiin noin 1920-luvulla rakennettu piharakennus pihasaunoineen. Saunanpiipun tiilet houkuttivat käyttämään ne jotenkin hyväksi. Saunan kattotiilet menivät jo valamonruusujen tukireunukseksi.
Tosin ne houkuttelevat kotiloita yöpymään tiilien välissä ja ollaan jouduttu jo ostelemaan etanamyrkkyäkin. Hirmu kallista sellaista... =/

Rajanaapurin korkea villiniitty taitaa tuottaa koko ajan lisää etanoita. Öisin meidän pihalla on limaiset ja hiljaiset hotkimisbileet ja aamuisin huokaisten löydän lisää pitsikuvioituja kukkien lehtiä. 




Pihassamme on nelikulmainen kivi jota emme ole onnistuneet kaivamaan pois, joten, jos et voi peittää jotakin, niin korosta sitä. Kannoin pihasaunan massiivisen kiukaan jäämistönä pihaan jääneitä kiviä sen neliökiven päälle, koristeeksi.






Tiilipolku haarautuu takapihan perukoille ja kasvihuoneelle.
Tämä osa polkua on ihan omaa käsialaani.
Muualla auttoivat Hani ja Muruset.
Kukkapenkkien reunuksina ja
fasaanien riehumisesteinä on
entisen peltikuorisen puulieden tiiliä.

Hmmm...
Olen kuvannut tämän osion liian aikaisin...
Kukkapenkki muuttui nimittäin tänään eri näköiseksi kun
ensiksikin kitkin nuo reunukset, sekä
siirsin liljat (vas.) muualle ja istutin uusia siemenistä kasvatettuja
valkoisia akileijoja tilalle.

Akileijat kukkivat sitten ensi kesänä.
♥ 




Kasvihuoneen hiekkalattiakin sai samoista saunanpiipun tiilistä pinnoituksen.
Taustalla vasemmalla kukkii kohta kesäksi kasvariin vietyyn Mallorca-puuhumme 
(jokin akaasia - ehkä?) tukeutuen pitkäksi venähtänyt salaattiyksilö, 
joka osuu minua jo olkapäähän. =)

Avokado on kasvanut tänä kesänä puolet pituutta lisää. 
Mangoldit alkavat olla hiukan isohkoja.


 ♥ 
 Rucola kukkii näin nätisti. 
Sen lehtiä voi yhä syödä, 
kukinnasta huolimatta.




En laita enää ensi kesänä muoviseen kasvihuoneeseen tomaattia. 
Vaikka se tekeekin hurjan komeat lehdet,

 ...jotka mie sitten nypin siltä pois,
ja kurkottaa kohti kattoluukkua,
se pärjäisi paremmin avomaalla auringossa
tai oikeassa lasisessa kasvihuoneessa. 

Toivon niin kovin, että alkaisivat jo punastuttaa tomaatinraakileitaan 
joita mie jo melkein haarukan, veitsen ja basilikan kanssa täällä odottelen...



Mutta salaattia riittää maassa, ruukuissa sekä 
kirpparilta bongatuissa metallisissa, reiällisiksi poratuissa kynttilätelineissä.
Kukat tykkäävät tästä muovihuoneesta, jossa muutes tomskujen tukipuut on tehty 
eräänä kesänä tuulen viemästä muovisen autotallikatoksen tuista. 


Älä heitä mitään pois. 
Jos heität, 
voit tarvita sitä... 

Kierrätystä, kierrätystä... 

Ja sitten kierrätyspolkua takaisin sisälle, 
laittamaan jo puita takkaan kun on niin viileän tuulinen päivä... 




2.4.2014 PS: 
Seuraavana talvena suurin osa tiilistä oli rikkoutunut tiilimurskaksi... Tiilet jotka n 90 vuotta olivat olleet piharakennuksen saunan hormissa, eivät kestäneet yhtä talvea saman pihan polkuna... 
Mutta tulipa testattua.  




2 kommenttia:

  1. Ihana pieni polku sinulla! Ei tuota kyllä jalat haarallaan kävellä, sievästi selvänä vain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samankokoinen polku ja samassa paikassa siinä meni käveltynä aiemmin. Kuka sitä nyt polkuja jalat harotellen kulkisi? :)

      Poista


♥ Kommentoi tähän jotakin. ♥