14.7.2013

Imatran Valtionhotelli




Tämän satulinnan olin halunnut jo kauan nähdä.

 
Noh, Hani järjesti minulle tapaamisen linnan kanssa ihan toviksi
jotta sain kuvata sen
ja lähettää Mamalle postikortin hotellin respasta. 
 ♥  
  Soon rakkautta. 
 


Hotellin yhtenä rajana on Imatrankoski,
jota en todellakaan halunnut tutustumaan lähemmin.
Vaikka en tiennyt etukäteen mitään
tuosta tummanpuhuvasta louhoksesta,
siitä nousi uhkaava tunne ylös tasanteelle, joten...
mie jäin sinne...


Hani kävi kyllä alhaalla kuvaamassa mm kallioihin hakattuja
venäläisiä kirjoituksia. 
Minä odottelin ylhäällä puistossa. 

Kotona sitten luin netistä
että koski on vienyt tavalla tai toisella monia ihmishenkiä. 

Ilmankos... 
Minulle tulee joistakin paikoista jännä
ennakkotunne... 


  Hotellin puistoa.
Kiviaitakin on jotenkin surumielinen... 




Onneksi voi bongailla ihania puiston hortensioita ajatusten lohduttajiksi.






Hotellin yksityiskohtia.


Joku on rakastanut mosaiikkia... 



Kukkien runsautta. 

Kyllä, 
kerta kaikkiaan kaunis paikka.



Mutta se koski... 



4 kommenttia:

  1. Kaunis hotelli, kivasti sait ikuistetuksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno on. Olisi pitänyt vaan kuvata kauempaa. :)

      Poista
  2. Hurmaava vanha linna, jossa on upeita yksityiskohtia. Ennen ne osasivat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan... :)
      Nykyään kaikki pitää olla selkeää. On mukava että on olemassa mielikuvitusrikkaita satumaisiakin rakennuksia. <3

      Poista


♥ Kiitos kommentistasi! ♥