Translate

2.4.2013

Nyt kun pääsiäinen mennyt on...





Valkoinen helmililja (Muscari armeniacum) kukkii ihanan lempeästi, hivenen hyasintille tuoksuvina valkoisina pilvinä keittiön pöydällä ja ohran versot rehottavat sen taustana valtoimenaan, luoden yhdessä hitusen kesää tähän talviseen tupaan.

 


Muscareita ei voi olla vähän väliä nuuhkimatta 
ja varsinkin ihailematta. 

Ah, huhtikuu on jo niin kevättä.



Ihan kuin enkeli olisi pyrähtänyt vierailulla 
ja jättänyt jalanjälkiään 
muistoksi käynnistään




Loputkin ruukkukrookukset kukkivat 
pienen ohikiitävän hetkisensä.


 
Ulkorappusilla keikaroivat pikkuiset tetenarsissit 
pystypäisinä ja sangen pelottomina, 
vaikka pakkanen koettaakin joka yö tukistaa niitä. 



Pakkanen piileksii päivisin pihamökin 
varjopuolen jääpuikoissa...



 
Pitkä viikonloppu oli tervetullut levähdyshetkinen. 
Meillä siihen sisältyi ihan hivenen remonttia. 
Jokunen uusi idea & suunnitelma putkahti tulevaan kesäremppaan. 
  Esikoisen piipahdusvierailu. 
Piskuisten kasvien koulimista. 
Sulaneen pihatien haravoimista ja siistimistä 
talvimyrskyjen riepottamista hopeapajun oksista.
Lokkien saapumisen havainnoimista... 
Grillikauden avajaiset kera makkaroiden ja valkosipuliperunanyyttien. 
Polkupyörillä viipottamista pitkin melkein jo sulaneita kyläteitä, 
kirkonkylän mustarastasta kuunnellen. 
Hiukan herkumman ruuan laittamista ja leipomista jne...  

Kahvin kanssa kardemummakakkusia...  
♥ 


Laitetaan tähän väliin pieni maistiainen viikonlopulta: 

  Unan pasha 


1 prk kuohukermaa
1 prk Rainbow vaniljarahkaa (500g)
(+ 1/2 prk tavallista rahkaa, ei välttämätöntä!)
2 tl vaniljasokeria
1 appelsiini paloiksi leikattuna
1 prk säilykepersikoita paloiksi leikattuna
Valkosuklaata raastettuna puoli levyä  
Sokeria oman maun mukaan 

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää vaahdon sekaan lusikalla nostellen 
appelsiinin mehulla notkistamasi rahka, 
vaniljarahka sekä hedelmänpalat, suklaaraaste ja sokerit. 
Laita jääkaappiin maustumaan ja sitten eikun vaan sullotaan 
pashaa nätteihin kippoihin ja aletaan herkuttelemaan.
Tämä herkku ei kauaa säily
Se vaan katoaa... =)  
 



 
 Koska lumet sulavat niin hurjaa vauhtia
toissapäivänä, viimeisenä päivänä maaliskuuta 
näin jo pikkuruiset krookusten alut sulaneessa pihan nurkassa 
ja tintit laulavat koko ajan kilpaa:

Kevät... 
Kevät... 
Kevät... 

 PS: 
Paitsi yksi hassu lintu huutelee jostain näkymättömistä: 
ti ti ti kvaak kvaak kvaak! 

-Ti- ääni tulee pikkulintumaisesti 
mutta perään -kvaak- tulee ihan ankan äänellä! =D