11.4.2013

Eilen...




Siinä ne sitten ovat! Ihanat lumikellot (Galanthus nivalis) hohtavat perennapenkissä, juuri oikeassa paikassa, penkin sulaneimmassa kohdassa. Ihan salaa kellokkaat ovat hiipineet kurkistelemaan keväistä maailmaa juuri sinä päivänä kun en kiertänyt erikseen tarkistamassa näkyykö niitä. Kukat vihdoin havaitessani mie sitten melkein kädet täristen täpinöissäni kuvasin niitä ja siksi sain aikaan vain tärähtäneitä kuvia näistä ihanuuksista, ihan selkeistä keväänmerkeistä!






Valkoiset sahramit (Crocus) ovat myös heränneet. =)

Vihreä verkko on fasaaniherraa varten.
Se söi syksyllä monta näistäkin kukkasipuleista,
ja kun niitä ei alunperinkään kovin montaa ollut...




12 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Nyt jo on lumikellojen aika, kaunista.

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Ihanaa, onkin jo odotettu.

Una kirjoitti...

Arleena, aivan! Ah, kevät. =)

Una kirjoitti...

Näin on! =) <3

Judy kirjoitti...

Beautiful snowdrops!! You are so right - they do glow!!!

Una kirjoitti...

Thank You Dear Judy. =)

I love them... =)

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Uskottava se on, kevät on kuin onkin tulossa. Lumen alta alkaa näkyä kauniin hentoisia, kevään ensimmäisiä kukkia...:)

mm kirjoitti...

Vaikka sitä odottaa, jokainen kevään merkki tuntuu sittenkin ihmeeltä. Mustasta mullasta kauniita lumikelloja :)

Hannah kirjoitti...

Oioioi, miten nuo ensimmäiset nuppuset herkistävätkään! Niin kauniita.

Una kirjoitti...

Ihme se tosiaan AINA on. =)

Una kirjoitti...

Näin on. Herkistävät... =)

Una kirjoitti...

On se, ihan oikeesti se on nyt täällä! On sitä tosin jo odotettukin... =)))