19.6.2012

Villiä ja jalostettua violettia


 

Jalokurjenpolvi 
Geranium orion
aukaisi ensimmäiset terälehtensä.

Melko viehko kukka.








Kuvateksti:

Tontin yhdellä rajalla on risupuukepakkopino. 
Se syntyi siihen kun Hani lähti hakemaan viime kesänä 
jotakin remppatarvikkeita peräkärryineen lähikaupungista 
ja mie jäin pihalle, vilkutin ja touhotin touhujani ja tuuli 
pamautti ulko-oven kiinni, eikä miulla ollut avainta... 

Lämpimikseni vipuilin ne muista puupinoista kartetut, 
systemaattisen (liiankin) huolellisesti jopa pikkurillin paksuiset 
polttopuun pituiset kepakot pinoihin, kun en siinä muutakaan 
tekemistä keksinyt. Onneksi mies palasi noin tunnin päästä, 
sillä sää kävi sillä välin viileäksi. 

Niin, se hassu, hiukan taiteellinenkin pino kesti säät, ja tummeni 
ja hiukan taipui lumen painosta mutta pysyi talven ja kevään pystyssä, 
aina kesäkuun alun nuorten valmistumispäivän aamuun saakka. 
Silloin se kovassa tuulessa 
kaatui taloon päin rumasti rötköttämään ja Hani-armas, kun miulla oli 
muita kiireitä, lupasi mennä laittamaan kepakot takaisin pinoon. 

Laittoihan hän, mutta haki liiteristä oikeita, vaaleita klapeja siihen 
tukipuiksi ja muutenkin kokosi pinon erilailla, sillai ei-taiteellisesti, 
ja lisäksi hän pinosi pinon kallistumaan pois päin tästä kaatosuunnasta... 

Se pino kesti toissapäivän vesisadekuuroon asti. 
Se kaatui nyt sitten sinne toiseen suuntaan.  
Mie kokosin sen eilen uudella tavalla pystyyn 
ja keräsin pinon kaatamista lupiineista vesipaljuun 
komian kimpun. 

Tämä oli ensimmäinen jakso sarjastamme 
"liian-pitkiä-kuvatekstejä."  =D





Vuorikaunokki (Centaurea montana)

Muuan villiintynyt piha tässä lähellä
on näitä puoliksi valtoimenaan...






4 kommenttia:

  1. Teillä kukki siellä vaikka ja mitä!
    Aivan ihanan näköisiä kukkasia jospa meilläkin kohta ;)

    VastaaPoista
  2. Hei Anna <3

    Vuorikaunokit eivät ole meidän pihastamme, mutta niitä voisi kyllä meillekin istuttaa... =)

    Teillä on vielä paljon ihania juttuja odotettavana. =)

    VastaaPoista
  3. No niin sinä jäit pihalle. Minä vastaavasti jäin kerran parvekkeelle, kun tuuli heitti oven kiinni. Otin sitten riskin ja hyppäsin kukkapenkkiin ja menin naapuriin odottamaan miestä töistä kotiin.

    Tuosta huomaa, miten meillä on erilaisia käsityksiä pinoista. Luulen, että miehellänikin on enempi käytännöllinen näkökulma asiaan, minulla taas esteettisempi.

    VastaaPoista
  4. Irene

    Niin ikään miekin olen jäänyt joskus parvekkeelle kun esikoinen n 2v laittoi oven kiinni kun vei pyykkiä sinne kuivumaan... Huutelin naapuria apuun soittamaan huoltomiehelle joka sitten päästi miut parvekkeelta... =)

    VastaaPoista


♥ Kiitos kommentista! ♥