31.5.2012

Taikinaterapiaa

♥ 

Puhdas pöytäpinta, jauhoja, 
reilun puolisen tuntia noussut taikinamöykky puoliksi ja kaulin esiin. 
Sitten vaan hihat ylös ja kaulin kolisemaan. 


Vaikka korvapuustit näyttävät aluksi lähes samannäköisiltä ja
-kokoisilta, ne kuitenkin muuttuvat paistuessaan jokainen omaksi 
persoonalliseksi Unan pullaksi. 



Nunnukka-tyttäreni on sanonut pullieni 
näyttävän rakkaudella leivotuilta
Miun rakkauteni on kai runsasta? =) 
No ainakin se rakkaus pitää paikkansa.
Rakkaille Murusille mie nytkin leivoin.


 Toisesta taikinanpuolikkaasta leivoin muillekin,
mutta tämän lopputulos tulee tarjolle vasta ensi sunnuntaina.


Kranssi menossa uuniin.


Kranssi tuli uunista 
ja meni pakastimeen odottamaan
kakkupohjien kanssa...



2 kommenttia:

  1. Todentotta rakkauspullasia, ihania ovat! Taidat olla oikea jauhopeukalo?!

    VastaaPoista
  2. Hannah =)

    Lähinnä mie olen poropeukalo, niin kuin korvapuusteista näkee. Aina tuo päällimmäinen taikinasäie menee poikki paistuessaan... =)))

    Onneksi se ei vaikuta kardemummaiseen ja kaneliseen makuun...

    VastaaPoista


♥ Kiitos kommentistasi! ♥