12.1.2012

Lupaus



Vuodenvaihteen jälkeen 
 jotain viisasta 
puoliksi pakotettuna 
kertomaan...  

 Minähän lupaan: 

Lupaan 
edelleen 
nauttia 
pienistä 
hassuista 
-minulle rakkaista- 
yksinkertaisista asioista... 

Monille 
huomaamattomista. 


-Una Reinman-

15 kommenttia:

Metsätonttu kirjoitti...

Kaunis lupaus sinulla on!

Siihen voisin minäkin yhtyä.

Ehkä mielessäni olen luvannut olla jättämättä unelmiani.

Anna kirjoitti...

Lupaus jonka uskon Sinun varmasti pitävän! Olet niitä ihmisiä, jotka huomaa juuri nuo pienet asiat.
Onneksi meitä on ainakin kaksi :-)

Ari kirjoitti...

Pakastemarjoja.. :)

arleena kirjoitti...

Pienistä asioista syntyy suuri puro.

Mk kirjoitti...

Hieno lupaus!
Tuo iloa koko vuodeksi.

Una kirjoitti...

Kiitos
Metsätonttu
Anna
Ari
Arleena
sekä Mk

Olipa vaikeaa miettiä kuvaa aiheeseen, mutta käytin sitten vaan uusinta pihakuvaa. =)

Hassu kuva jäätyneistä riippakoivun omenoista... =P

josefiina kirjoitti...

Kiitos käyttökelpoisesta lupausvinkistä! Tein saman lupauksen oitis sinun lupauksesi luettuani!!!

Una kirjoitti...

Hih, Josefiina. =)

Ne ovat niitä pieniä arjen sulostuttajia. =)

Ari kirjoitti...

Todellisuus on usein lähempänä kuin huomaatkaan.
Vain yksi sana ;)

Harakka kirjoitti...

Ihana lupaus, jonka joku voi osata pitääkkin, ainakin sinä!

Una kirjoitti...

Ari, näin voipi olla... =)

Harakka, voi mää toivon niin...

En kuitenkaan lupaa olla huomaamatta niitäkään asioita jotka eivät ole mielestäni niin kovin mukavia.

Mie ilostun pienistä asioista,
mutta murehdinkin joskus ihan turhankin pienistä asioista...

Balanssi näiden kahden välillä on vaikeaa tavoittaa.

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Jännän ristiriitainen kuva. Mehevän näköinen hedelmä, vaikka onkin saanut lumikuorrutuksen. Oksista tippuvat samalla vesipisarat.
Pieni on kaunista, lupauksissakin.

Una kirjoitti...

Tanssiva pantteri =)

Kyllä se koko pihapuu ihan jäässä oli, pisaroineen ja omenoineen. =)

Omenat menivät koivun oksilla niin tummiksi että ne oli sittemmin pakko poistaa. Mutta hetken olivat söpöjä ja hassuja roikkumassa koivun oksista. =)


Meidän omenapuun alkumme ovat vielä niin pieniä, ettei noin suuria omenoita olisi voinut niihin sitoa. Oksaparat olisivat ihan kaarelle taipuneet... =)

kaari3 kirjoitti...

Nyt juksaat! Ei koivuissa ole omenia! Pidän lupauksestasi pienistä asioista, hetkistä, ne antavat päivälle iloa. Kaikkien ei tarvitse sitä edes aina huomata.

Una kirjoitti...

Kaari3,
niin juksasinkii! =)

Ajattelin jotta houkuttaisin mustarastaita syömään niitä. Ei tullut rastaita. Mutta kun heitin omenat puun juurelle, niitä kävi pupunen yöllä mutustamassa.

Joskus sitä muutes hymyileekin omille pienille havainnoilleen, kertomattakaan niitä muille. =)