28.12.2011

Kaikille parempaa tulevaa vuotta!




Siksi parempaa, 
jos tässä menneessä vuodessa jotakin valittamista oli.


Vaan jos se mennytkin vuosi 
oli ihan loistava
niin sitten toivon sinulle 
vuoden toisen samanmoisen.


Kellot siirtykööt 
uuteen aikaan...


Ja kaikki eilinen 
on muistoa vaan...





Hiukan lunta, paljon vettä ja vähän jäätä













Vaihtelu virkistää


Nimittäin sivupohjan vaihtelu. Mutta nyt tekstit ovat ihan hajallaan... 
Korjaan ne, jakkas tämänkertainen migreeni hellittää... 


16.12.2011

Olkoon joulusi onnellinen


















(Judy & Finn)
Jouluenkelien kosketuksia
Helliä kuiskauksia
Piparin tuoksuisia taikoja
Onnellisia jouluaikoja

-Una Reinman- 

15.12.2011

Tontut hiipivät...


Kun katsot aamulla ikkunasta
pihallasi on vieraillut
kymmeniä punalakkeja tonttulasta.

















Ne hiippailevat pihamaalla
kurkkien joskus sua salaa
myös joka ikkunan takaa.




































Ne lunta lyhtyysi heittelevät
nuo tontut hassut, hihittävät.  
Pihavalosi usein sammuttavat.

























Lumiukkosi ne kumoon kaatavat, 
käsi kädessä sen kanssa tanssivat
yöllä tonttumaiset kuutamohumpat.






8.12.2011

Nessun Dorma



Prameasti pukeutuneita mieslaulajia 
sukkahousuissaan 
lähdetkö kanssani kuuntelemaan? 
Mahtavaperuukkisten naisten 
aarioita ihastelemaan?  

Vai niistelläänkö vuorotellen
lenssuoopperana nessuihin kotona vaan?
Nessuja paljon nyt tarvitaan...



7.12.2011

Ritarinkukka on auennut




























Hehkukoon tänään päiväsi 
joulunpunaisen kauniin kukan 
sekä aamuruskon lailla.


Kukasta lisää tuolla...

6.12.2011

Sanojen voimaa


Miten olinkaan voinut pitkäksi aikaa ne unohtaa? 


Rakkaat sanakivet! 


Sanoja voi pitää sormissaan.


Sanoja voi tunnustella.
Sanat antavat voimaa. 



Sanoilla voi leikkiä ja rakastaa, 
satuttaa ja lohduttaa  

-Una Reinman- 




2.12.2011

Manaaja




Jokaisella pitäisi olla oikeus pahojenhenkienpoismanaajaan. Peikkomaiseen, huonohampaiseen omituiseen höpöttäjään, joka kesällä saapuisi pyynnöstä kylään. Kävelisi päiväkaudet, nukkuisi yöt taivasalla. Ulvoisi kuuta pihakuusen alla. Juttelisi vahtikoirille. Tupaan tullessaan kaivaisi esille hassusta säkkimäisestä repustaan omituisia pieniä luunkappaleita, kirjavia höyheniä ja lapinrumpunsa, jotka levittelisi ympärilleen sohvalle. Hän nyökkäilisi, hymyilisi lakkaamatta ja kuuntelisi, kun talonväki kertoisi hänelle murheensa.

Kellä oli huono onni kesän sadon kanssa laajojen sateiden vuoksi. Kellä taas surua kun ei jälkikasvua ala kuulumaan. Kellä oli lehmänavetassa liian monta ehtynyttä lemmyä. Kenellä oli vaimo lähtenyt ja penskat kaikki äijölle jättänyt. Kuka poti kipeää selkäänsä, noidannuoleksi mainittua. Kellä särki alati hammasta. Kellä oli ilkeä anoppi aina selän takana pahaa puhua pajattamassa. Jollakulla rahahuolet mieltä painamassa ja mitä sitä nyt kullakin saattaa harmia ja huolia olla maailmassa.

Manaaja heittäisi pienet luut rummun nahkaisen kalvon päälle. Katselisi kuinka ne siinä asettuisivat ja rummuttaisi pinkeää kalvoa. Ensin hiljaa myhäillen ja kohta kovempaa, omituiseen lauluunsa eläytyen. Miekkonen keinuisi puolelta toiselle silmät kiinni ja jokainen rummunkalvon tärähdys muuttaisi pienten taikaluiden asentoa. Kunnes lopulta hän löisi viimeisen kumauksen ja laulu loppuisi. Höyhenet lautasen päällä tuhkaksi polttaisi. Ilmasta samalla kiinni pahan hengen kiskaisisi, pieneen mustaan pussiin sen laittaisi. Solmun tiukaksi pussukkaan rustaisi. Reppuunsa rummun alle pussukan pakkaisi. Hänen pitkäkyntinen koukkuinen kätensä kerran vielä nousisi, kaiken talon väen siunaisi. Palkakseen maitolasillisen pyytäisi. Poismennessään taas hymyilisi, kädellään hyvästiksi huitaisisi.

Eikä kellään siinä talossa enää kuuna päivänä olisi harmia enää moisista suruista.




1.12.2011

Hän jota odotat...
























Mitä se onkaan 
jota kukin odottaa
Kuusen koristelua
Lahjojen paketointia
Hyasintin tuoksua
Lanttulaatikkoa


Ketä
tai mitä Sinä odotat?