2.12.2011

Manaaja




Jokaisella pitäisi olla oikeus pahojenhenkienpoismanaajaan. Peikkomaiseen, huonohampaiseen omituiseen höpöttäjään, joka kesällä saapuisi pyynnöstä kylään. Kävelisi päiväkaudet, nukkuisi yöt taivasalla. Ulvoisi kuuta pihakuusen alla. Juttelisi vahtikoirille. Tupaan tullessaan kaivaisi esille hassusta säkkimäisestä repustaan omituisia pieniä luunkappaleita, kirjavia höyheniä ja lapinrumpunsa, jotka levittelisi ympärilleen sohvalle. Hän nyökkäilisi, hymyilisi lakkaamatta ja kuuntelisi, kun talonväki kertoisi hänelle murheensa.

Kellä oli huono onni kesän sadon kanssa laajojen sateiden vuoksi. Kellä taas surua kun ei jälkikasvua ala kuulumaan. Kellä oli lehmänavetassa liian monta ehtynyttä lemmyä. Kenellä oli vaimo lähtenyt ja penskat kaikki äijölle jättänyt. Kuka poti kipeää selkäänsä, noidannuoleksi mainittua. Kellä särki alati hammasta. Kellä oli ilkeä anoppi aina selän takana pahaa puhua pajattamassa. Jollakulla rahahuolet mieltä painamassa ja mitä sitä nyt kullakin saattaa harmia ja huolia olla maailmassa.

Manaaja heittäisi pienet luut rummun nahkaisen kalvon päälle. Katselisi kuinka ne siinä asettuisivat ja rummuttaisi pinkeää kalvoa. Ensin hiljaa myhäillen ja kohta kovempaa, omituiseen lauluunsa eläytyen. Miekkonen keinuisi puolelta toiselle silmät kiinni ja jokainen rummunkalvon tärähdys muuttaisi pienten taikaluiden asentoa. Kunnes lopulta hän löisi viimeisen kumauksen ja laulu loppuisi. Höyhenet lautasen päällä tuhkaksi polttaisi. Ilmasta samalla kiinni pahan hengen kiskaisisi, pieneen mustaan pussiin sen laittaisi. Solmun tiukaksi pussukkaan rustaisi. Reppuunsa rummun alle pussukan pakkaisi. Hänen pitkäkyntinen koukkuinen kätensä kerran vielä nousisi, kaiken talon väen siunaisi. Palkakseen maitolasillisen pyytäisi. Poismennessään taas hymyilisi, kädellään hyvästiksi huitaisisi.

Eikä kellään siinä talossa enää kuuna päivänä olisi harmia enää moisista suruista.




8 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Voi tuollainen pitää minunkin tehdä.
Muuten, tulin juuri hemmottelulomalta Tahkovuorelta. Spa oli ihana, uida ja saunoa höyrysaunassa! Hierontoja en raskinut..olivat aika tyyriitä.
Mutta kaikkineen, loma virkisti!

Metsätonttu kirjoitti...

Hei Tarinankertoja!! Sinulla on lumoava profiilikuva ensinnäkin ja sitten sinulle on upea ammattinimike!
Minullakin on koulussa se ollut sivuammattina...

Ja varmasti, kun noin 'manaat' olet saanut tuon peikon pihallesi ja tuntuu ehkä jo paremmalta. Kun olin kuukauden poissa kotoa (homesienivauriota rintamamiestalosta paossa) ensimmäiseksi haistelin. Ei haissut enää home! Hassut ystäväni kyselivät tuossa eilen, että huomasinko, että olivat käyneet. En. Etkö huomannut muutosta, he kysyivät. En. Muuta kuin että siellä ei haissut enää. Eipä tietenkään. He olivat käyneet siunaamassa kotini! Minun 'peikkoni'! Tämä piti sinulle kertoman...

hanne virtauksesta kirjoitti...

Ihana tämä sinun uusi lookisi blogissasi!

Hurmaava kuva ja kiva tarina..
ihanaa viikonloppua♥

sylvi kirjoitti...

No tuopa saisi tulla meillekin.
Ja tietysti joka kotiin.♥

Una kirjoitti...

Anna =)

Voih, oisin siulle rentouttavan hieronnan suonut! Täytyy kyllä myöntää, etten itsekään ikinä ole raaskinut mennä hierottavaksi. Aina on taskunpohjat niin tyhjinä. Mutta olen itse hieronut monia hartioita ja selkiä, niskan seutuvia ja takaraivoja, ja joku on sanonut jopa päänjomotuksen kadonneen.
Voi, omaisipa parantavat kädet...

Loma kuitenkin oli arjen piriste, Annaseni. =)



Hei Metsätonttu =)

Ja kiitos... =) Olen yrittänyt viime aikoina olla täällä blogissa lörpöttelemättä mutta tänään en saanut pidettyä sormiani irti pakinaperjantain haasteesta. =)

Olen pahoillani siun rintamamiestalosi puolesta ja siun erityisesti. Tiedän, millaista home onkaan... Meilläkin remontoidaan sellaista taloa. =/

Mutta ihanat siun peikkosi, kun ovat siunanneet...! Aivan loistavia! Sellaisia peikkoja meillekin kaivattaisi kovin...

Toivon, että siun talosi siunaus jää pysyväiseksi tilaksi. <3



Hanne =)

Oi kiitos. =)
Minun omaan silmääni vaalea teksti tummalla pohjalla ei rasita niin silmiä. Voihan se toisen mielestä olla synkkäkin tämä tumma pohja. Kunhan nyt testailen. =)

Siullekin onnellista viikonloppua ja hus pois flunssasi kaikotkoon! <3



Sylvi =)

Ei sitä tiedä, vaikka olisi käynyt teilläkin, koska talossanne tuntuu asuvan onnellisuus. =)

Mk kirjoitti...

Tuommoiselle manaajalle olisi tosiaan käyttöä.
Varsinkin valtion johdolla.

Metsätonttu kirjoitti...

Hei! Eilen illalla lueskelin sinun homevaurioista ja korjaamisista ja täytyy myöntää, että helpommalla minä pääsin, ainakin vielä, kun vain yksi huone jouduttiin tyhjentämään kaikesta ja uusimaan kaikki.

Olette olleet tosi sisukkaita!! Ei anneta periksi.

Una kirjoitti...

Kiitos Metsätonttu

Periksi ei kannata antaa!
Vaikka kohtaisi saman vihollisen jo toiseen kertaan, tai vaikka kolmennen tai neljännen... Ei. Sille ei anneta lupaa voittaa.