17.11.2011

Ääni, jonka viimeksi kuulin...
















  
Tee niin kuin orava 
Huoletonna 
yhdellä ohkaisella oksalla 
orava voi rentona huilata
Turkkinsa päivittymistä

raporankana odotella 

-Una Reinman- 

Valokuva- ja Runotorstain aiheena tänä torstaina oli ääni, 
jonka kukin viimeksi kuuli kodin ulkopuolelta.
Minä kuulin, kuinka Pikkutalomme ns uuden osan katon alle
useana iltana suojaan nukkumaan kavunnut orava
kolisteli alas ulkoseinää pitkin pihalle aamulla seitsemältä.

Siihen aikaan se on tuntunut heräävän joka aamu.
Tasan seitsemältä.  =)



24 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

Hih..sillä on töihin lähtö, siis sillä oravalla, siksi se kolistelee siihen aikaan...:)

KAHVIKISU¤ kirjoitti...

voi, mikä söpöläinen...ihastuttava kuva ;O)

Reija kirjoitti...

Täälläkin oravia. Nopsasti olet ehtinyt kamerasi kanssa mukaan vauhtiin...

Ari kirjoitti...

Sullakin on orava :)

Una kirjoitti...

Tuija
Juu, se matkustaa muutaman metrin pääjhän aamupalalle lintulaudalle. ;D Tarpeeksi mussutettuaan se painuu matkoihinsa joksikin aikaa kunnes jälleen tulee vartioimaan lintulautaa. =)


Kahvikisu
Oravat ovat jotenkin söpösiä. =)


Reija
Itseasiassa käytän tässä kuvituksena arkistokuvaa, koska en ihan viime päivinä ole kuvannut oravia, mutta tuolla muutama postaus taaksepäin niitä vilisee kuvissa tässä blogissakin. =)

Sellainen pieni ja aika rohkea oravayksilö on jäänyt tosiaan ihan taloksi...


Ari
Hauskasti sattuikin siullakin olemaan näitä veitikoita! Ja siulla vielä kaksin kappalein. =)

Miekin yksi päivä pyörällä kaupasta saapuessani naureskelin hengessäni kun samalla lintulaudalla, eri puolilla tosin, istui kaksi oravaa syömässä. =)

Yleensä ne ajavat toisensa pois siitä yhtäaikaa syömästä. Mutta eihän mulla silloin ollut kameraa mukanani jotta oisin saanut moisen ihmeen kuvattua... =)

Zeus kirjoitti...

Tosi söpöt korvat hänellä :P

Talo meren rannalla kirjoitti...

Ihana vuokralainen teillä.

♥ Hannele kirjoitti...

oravalla ei ole kelloa

Una kirjoitti...

Zeus

ja miten söpö nenu... =)
Se hassusti pyörittelee nenuaan ja haistelee ilmaa tää meidän vinttiorava, kun avaan ulko-oven ja sisätiloista tulee vaikka maalin hajua sen nenuun....



Talo meren rannalla

Valitettavasti se pitää häätää siletä pois ja laittaa verkot eteen, niin ettei se pääse enää repimään vuprivilloja ja tekemään pysyvämpää asuinpaikkaa tuonne katonrajaan... Puraisee pian vaikka jotain sähköjohtoa siellä niin se oisi kamalaa...



Hannele
tuntuu sillä olevan. Niin säännöllisesti se alkaa könytä alas seinää pitkin, ulko-oven vierestä.
Meillä ollaan oltu siihen mennessä hereillä jo monta tuntia ja mieskin on lähtenyt töihin, mutta orava sitkeesti nukkuu seitsemään. =)

Kiirepakolainen kirjoitti...

Oravan tsikitys on söpöä, se on itsekin niin söpö.

Tiina Linkama kirjoitti...

Hieno ajanmittari sinulla! Ja kaunis kuva.

Nukke kirjoitti...

Oravat ovat hauskoja kun ne nimenomaan kolistelevat eteenpäin !
Mukava kuva äänen tuottajasta !!

Una kirjoitti...

Kiirepakolainen

Nämä meidän pihab oravat ovat varsin hiljaista sorttimenttia, eivät reagoi reviiriäänkään puolustaessaan kuin häntää vinhasti viuhtomalla ja skohti syöksähtelemällä. =)
Siinä saa monesti häädön jopa ruokintalaudan alle ilmaantunut fasaanikin. =)


Kiitos Tiina =)

Tänään tosin en ole kuullut vielä oravan kapistelua... Nukkuiko se pommiin? Vai oliko jäänyt johonkin muualle yöksi?




Nukke =)

Ihmeen kuuluva ääni siitä niin pienestä otuksesta lähteekin, kun se kynsineen tarraa kiinni kaikkeen mahdolliseen...

maisa kirjoitti...

Kaunis kuva söpöläisestä!

Meripilvi kirjoitti...

Luonnon keskellä oleva koti on ihanassa äänimaailmassa : joskus on hiljaista, joskus kuuluu tuulen huminaa tai sateen ropinaa

Meripilvi kirjoitti...

Kolmas yritys : voiko tänne ollenkaan kommentoida?

Meripilvi kirjoitti...

Sanoin että luonnon keskellä olevassa kodissa on ihana äänimaailma ympärillä

Una kirjoitti...

Kiitos Maisa. =)


Meripilvi =)
Tämä blogi piti roskapostitulvan vuoksi jo kauan sitten laittaa kommenttien tarkistukseen. Toisaalta -miulla ei ole hankalia kirjainyhdistelmiä-... =)

Jotain hyvää sentäs. =)

Kyllä ne kommentit saapuvat esiin, kun ehdin kurkkia meilejäni.

PS: Täällä ei saanut kertoa liikenteen äänistä niin kerroin oravasta siksi. =)

Marjattah kirjoitti...

Söpöläinen :) Hauskasti huomattu: "Turkkinsa päivittymistä..."

Una kirjoitti...

Kiitos Marjatta =)

Tuo seikka muuten varmaan monia eläimistä vähemmän tietäviä ihmetytti. =) Eipäs tullutkaan mieleeni, mutta siis oravahan monen muun eläimen tavoin, vaihtaa talveksi vaaleamman turkin päällensä. Sen kesäisen oranssinruskean tilalle. =)

Judy kirjoitti...

He looks just like the squirrels in Beatrix Potter!!

Inkivääri kirjoitti...

Kaunista♥

aimarii kirjoitti...

Sievä kuva alivuokralaisestasi. Eihän se vaan tee pahojaan talosi katon alla? Pidä silmällä veitikkaa.

Una kirjoitti...

Kiits Inkivääri =) ♥


Aimarii, juuh, se repii irti vuorivillaan ja tiputtelee oven eteen rappusille, ja me olemme jo hankkineet verkkoa joka pitäisi naputella esteeksi poloiselle, ettei se enää pääsisi sinne vintille... Mutta kun ei raaskisi, kun toinen niin makeasti nukkuu yönsä siellä.
Pitäisi tehdä hänelle sellainen oravapönttö, jonnekin seinustalle, jossa hän voisi nukkua. =)