10.7.2010

Päijännettä

..



Viime viikonloppuna vaelsimme pitkin, poikin, maita ja mantuja. Tässä ollaan kiivetty aikas korkealle kuuntelemaan ja katselemaan maisemien lisäksi sitä, kuinka käpylinnut uteliaina kurkistelivat meidän puuhiamme lähetellen toisilleen  hauskoja merkkivihellyksiään.
Lokkisaaresta kantautui ääniä jotka vahvistivat saaren olevan nimensä veroinen. Muuten tuolla korkeuksissa vallitsi harras rauha ja hiljaisuus.

Mitä nyt paarmat ja itikat välillä innostuivat, kunnes kuului paljon puhuva "läps"...






...

5 kommenttia:

Yvonne kirjoitti...

Kaunis maisemakuva ja tulee ihan ikävä maalle. Päijänne on tuttu järvi. Sielläpäin olen mummolassa ollut lapsuuden kesäni.

Kirjoitin taas tuosta kiusaamisasiasta, kun löysin hyvän kirjan. Aina välilla asia aktivoituu.

Johanna kirjoitti...

Kauniiltä näyttää! Upea järvimaisema!

AURINGONKUKKA ;) kirjoitti...

KAUNISTA ;)
OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA JA MIULLA ON NYT TÄÄKIN BLOGI KÄYTÖSSÄ TON KAHVIKISSA BLOGIN KANSSA ;)

TERVETULOA KYLÄÄN ;)

Mk kirjoitti...

Oi, vettä!
Ihana maisema.
Mutta kuinka ihmeessä työ jaksoitte näillä helteillä lähteä retkeilemään?

Una kirjoitti...

Yvonne

Minulle Päijänne on jäänyt hiukan vieraammaksi. =) Näkymäksi. Joskus jossakin sen saaressa olen kyllä käväissyt.

Koulukiusaaminen on kurja juttu. Vaikuttaa ihmiseen aikuisenakin... =/



Kiitos Johanna. =)

Mekin tykkäsimme näkymistä.




Kiitos Auringonkukka =)

Ja kiitos kutsusta, minähän heti piipahdan. =)



MK

Vesi ja taivas hivelevät.
Sinä viikonloppuna ei ollut vielä tällaisia helteitä...
Eikä me varsinaisesti retkeilty. =)
Kunhan tutustuttiin mökkiseutuun jossa olimme.