Translate

15.6.2010

Kaunokinsinistä

...

Centaurea montana

Komia ja *kookas (*riippuu maaperän koostumuksesta) perenna, Vuorikaunokki, jota kotoisasti olemme jalostetuksi ruiskaunokiksi kutsuneet, on vallannut monet ojanpenkat tällä seudulla. Sitä näkee metsissäkin puutarhakarkulaisena, lähellä asutuksia. Liekö kitkuujätteistä lähtenyt ja jatkanut elämäänsä muualla.

Meillä sitä sattuu olemaan myös kukkapenkeissä. Tuuli riepotteli kukkia viikonloppuna siihen malliin että oli pakko katkoa muutama oksa kokonaan ja asetella maljakkoon. Havaitsin samalla, että kasvi kestää kyllä kauniisti leikkokukkanakin.



PS:
Useissa blogeissa on tapana kertoilla uusista ihanista ostoksista, ostopaikasta ja hinnoista. =) Jospa miekin; tuo klaffituoli maksoi kierrätyskeskuksessa yhden euron ja maljakko on asikkalalaiselta kirppikseltä muutamalla eurolla ja sen pohjassa lukee "ikea", ollen melkein ainoita sen firman tuotteita meidän huushollissamme. ;D (muovipussitelinettä lukuun ottamatta. )
Räsymatot ovat Hanin mummon kutomia...

Pation/kuistin/terassin (rakkaalla paikalla on monta nimeä?) lattiasta ja kaiteesta oli vaikeaa pestä vuosien likapinttymiä keväällä pois. Kyllä ne vähän kirkastuivat mutta sitä tummaa jäi vieläkin joihinkin paikkohin kummittelemaan. Kyllä tuo meille passaa. Tykkään kovin tuosta katetusta patiosta. Lisänä aurinkoa varjostamassa meillä on siinä Hanin vanha aurinkovarjo. Tästä pihasta me nyt nautimme ainakin syksyyn. Vuokrapaikka kun on, ja koko ajan katselemme sitä omaa paikkaa jostakin...




...