25.9.2009

Villasukka-aika alkakoon

...

Acer platanoides


Ihan hetki sitten
vielä oli kevät
Edes siihen
en ehtinyt mukaan
Vai ehtikö kukaan

Herään tuulen ulvontaan
Nyt jo lehdet kellastuvat
On kadonneet tutut kukat
Kaivan kätköistään villasukat



© Una Reinman







Villasukkia on onneksi sukkalaatikossani paljon.
Mun rakkaan, Mamani neulomia. =)
Sellaisia ihania, lämpimiä ja herttaisia, kuin tekijänsä.

Tästä päivästä alkakoon virallinen villasukka-aika.





PS: Viime yönä oli jo pientä pakkasta
ja aamulla kasveissa jäähuurua...






...

15 kommenttia:

Bullukat kirjoitti...

Villasukkia rakastan minäkin. Itse en ole käsityöihmisiä, mutta äitini niitä onneksi minulle kutoo.

Sanna kirjoitti...

Eläköön villasukka aika.

hanne kirjoitti...

mulla on ollut villasukkaaika koko vuoden...
mutta yleensä syksyllä alan kutoa sukkaa....

Kaunis oli kuvasi ja sanasi!!

Hanna kirjoitti...

Kiitos taas kerran ihanasta runosta ja kauniista syyskuvasta :)

Villasukat mulla kuuluu pakkaskeleihin, kun olen aika lämminjalkainen, mutta Seppälästä ostin ihania raitasäärystimiä syksyn viileyteen
:)

Anna kirjoitti...

Kaunis runo kauniille kuvalle! Lämmintä syksyä lupaavat, mutta villasukat lämmittää kylmiä jalkoja ihanasti. Niitä tarvitaan!

Kissaemo kirjoitti...

Onpa upea vaahterakuva! Rakastan syksyn lämmintä, kultaista valoa, ja nuo kirkkaankeltaiset lehdet saavat valon suorastaan hehkumaan syysauringon lämpöä.

Villasukat on jalassa ympäri vuoden, olen varsinainen vilukissa ja meillä on kylmät puulattiat.

Leen@ kirjoitti...

Vai ehtikö kukaan? Kysyit. Minä ehdin, olen elänyt elämäni hitaimman kevään ja kesän... ellei oteta lapsuuden ajankokemuksia huomioon. Mutta mietipä: vaihtaisitko sittenkään osaasi sairaslomaan?

Arjaanneli kirjoitti...

Mulla on villasukkaset, jotka on neljä numeroa liika isot, mutta niillä on mukava lompsutella. Yltävät polveen ja ostin ne vuosia sitten Hangosta pienestä käsityöpuodista.
Joistakin asioista vaan tulee "rakkaita"..

Melita kirjoitti...

Hei Una,
Totta on että kevät ja kesä menivät joutuin ohitse, mutta onneksi olen saanut nauttia syksystä sitäkin enemmän,kun ei tarvi olla töissä-tai kyllä tarvis olla, mutta ei ole edes huvittanut etsiä mitään kun kaikkiin töihin on satoja hakijoita ja siitä voi omanarvontunto saada tosi pahan kolauksen kun minnekään ei huolita - siis huolita raatamaan ja antamaan päiviensä parhaita tunteja riistettäväksi pientä korvausta vastaan.
En yhtään tykkää käyttää sukkia, mutta villasukat ovat ihan eri asia.
Hyvää viikonloppua Una !

Inkivääri kirjoitti...

Täällä vähän pohjoisempana kaivoin villasukat esiin eilen:)

Una kirjoitti...

Bollukat
Siekin Brutukseni. =)
Mun pitäisi elvyttää sukantekokykyäni.
Mutta jotenkin olen niin allerginen että se villalankakin käy henkeen...
-Kaikki ylimääräinen hengitysilmassa käy henkeen hometalossa asuneilla. =(

Onneksi on olemassa ihania ihmisiä jotka osaavat vilasukkien teon. =)
Kaunis kiitos heille kaikille. =)

Villasukat tuovat lohtua...




Sanna
Samaa mieltä. =)




Hanne
Sää sentäs osaat ihan itsekin. =)
Nostan hattua kaikille käsityön taitajille. =)
Ja siun kädet osaavat kaikkea ihanaa ja kaunista aina.

Ja kiitos... Runonen oli jo vanha mutta kuva aika tuore...





Kiitos Hanna siulle sanoista. =)
Toisissa asunnoissa tarkenee kesät talvet ilman sukkia
mutta toisissa on lattiat aika kylmiä...
Säärystimetkin ovat ihania. =)



Anna
Kiitos =)
Tämä tietokone on nurkassa, jossa on tosi viileää
ja tuolin selkämyksellä onkin villasukat koneella istujalle... =)



Kiitos Kissaemo
Samoin. =)
Vaahtera on yksi lempipuuni. =)
Kirjoitin siitä valmiiksi juuri huomisen postauksen...=)

Minusta on tullut muutaman viime vuoden aikana palelevajalkainen.
Joskus menen nukkumaankin villasukat jalassa.




Leena
Uskon sen.
Aika saa toisinaan ihan uuden merkityksen...
Runoseni oli jo vanha,
laitoin sen tuohon siksi kun se oli sellainen syysrunonen.
Mutta henkilökohtaisesti olen itsekin ollut sairaslomalla jo reilun vuoden...

*halaa Leenaa varoen*




Arjaanneli
Oi, sun sukat sitten ihan pyörivät jalaoissa. =)
Hanko kuulostaa ihanalle paikalle.=)
On totta, että toiset asiat ja esineet ovat niitä omimpia.
Kaiken muun saa vaikka joku viedä...




Kiitos Melita-pieni =)
Villasukat ovat jotakin erityistä. =)
Miekin kesät kuljen mieluiten paljaat jalat kengissä. =)
Nyt ei enää tarkene.
Ei sisällä eikä ulkona.


Kiitos, siullekin kaunista ja onnellista viikonloppua.

*haliruttaa Melitankin*




Inkivääri =)
Nyt on siis selkeästi villasukkien aika. =)
Minä etsin muuttolaatikoista tietyn pussukan, jossa villaiset vaatteni olivat ja kannoin sen pois varastosta. Nyt kaikki kauniit Maman neulomat villasukkaset, tumpit, pipot ja mun villaiset isot huivini ovat lähettyvillä. =)

Harakka kirjoitti...

Villasukka aika onkin kivaa aikaa, ei palele varpaat!
Kauniin runonkin taas olit tehnyt. Sopiva justiinsa tähän aikaan.

aimarii kirjoitti...

Vaahterasi on siirtymässä ruska-aikaan - ja minä olen jo villasukka-ajassa. Kudon joka syksy uudet ja aina jänskättää, mikä on oleva väri. Viimeksi tein lämpimän punaiset, polveen asti ulottuvat.

Blogisisko/Anna Amnell kirjoitti...

Ihastuttavia runoja.

Villasukkaruno sopi tähän iltaan.
Mieheni hieroi äsken jalkojani ja laittoi niihin villasukat. Muutto vie jalat romukuntoon.;)

Una kirjoitti...

Harakka =)

Heti tänä aamunakin kaivoin lempisukat esiin.
Nekin ovat polviin asti ulottuvat ja ah niin lämmittävät. =)



Aimarii

Vaahterat näyttävät joka paikassa eri värisille. =)
Minunkin pitäisi taas opetella, etten kokonaan kadottaisi sitä taitoa.
Ostaa lankaa joka ei pölise... =)



Kiitos ihana Blogisisko =)

Siulla on IHANA mies. =)
Itse olen niin herkkä kutiamaan jaloista ettei niitä voi toinen edes hieroa. =)
Mutta saatan kuvitella kuin kylmiä jalkoja lämmittääkään kun joku hoivaa. =)

Muutto on jaloille ihan kauheaa...
Otan osaa...
Olen NIIN monta kertaa muuttanut, että jalkani itkevät jo valmiiksi jos kuulenkin jonkun muuttavan...


*osanottohalaus*