9.8.2009

Kolmelle poikaselleni

...





















Poikasten lentäminen pesästä on onnellinen asia. Ihana ja haikea. Heidän on aika lentää uusiin seikkailuihin ja rakentaa omia pesiään. Jokainen emo haluaisi pitää poikasensa siipiensä alla kasvamassa mahdollisimman isoiksi ja vahvoiksi, jotta he pystyisivät kunnolla myrskysäässäkin lentämään yli vuorien ja laaksojen...

Lähtijäisiksi emo nyppäisee yhden oman sulkansa sadesuojaksi poikasten untuville. Kypäräksi kolhuille.
Sukii vielä poikasiaan hetken. Ynähtää. Lähettää sitten hyvän tuulenpuuskan mukana heidät kokeilemaan omia siipiään, toivottaen heille hyvää matkaa...

Emo voi vain jäädä sydän kovasti pamppaillen kuulostelemaan korkeimmalle kalliolle. Katselemaan tarkkaavaisesti, tarvitsevatko poikaset jossakin apua. Se huhuilee vielä kuulostellen vastauksia tuulisessa maisemassa. Kunnes ilta pimenee ja emon jalat väsyvät pitelemään kiinni rosoisesta kalliosta ja sen on palattava avaraksi käyneeseen pesään nukkumaan.

Se ei henno hylätä tyhjää pesää jatkaakseen omaa matkaansa. Ei tänään. Eikä vielä huomennakaan. Ihan hetken vielä se katselee tuulen leyhyttämiä pehmukkeita kylmässä pesässään. Kuulee kaikuna menneestä poikasten kujerruksen. Siihen ääneen on hyvä nukahtaa. Kuin he olisivat yhä kaikki kolme lähellä,
siinä siipien suojassa...




© Una Reinman



...

23 kommenttia:

Pellon pientareella kirjoitti...

Todella kaunis, elävä ja herkistävä kertomus. Hyvää lentosäätä kaikille, isommille ja pienemmille!

hanne kirjoitti...

kuinka kaunista meillä kaikilla onkaan täällä maailmassa...ihmisillä, linnuilla...muilla eläimillä...
Hiljainen kulkija löytää vain tuon kauneuden..

Crane kirjoitti...

.. ja jos poikasen siivet eivät vielä täysin kanna, se tietää aina voivansa palata pesään vahvistumaan uutta lentoa varten...

Kauniisti kuvasit, hyvin kauniisti!

Arjaanneli kirjoitti...

Olipa kauniisti kerrottu.
Tunnistaakohan ne tuolla parvissa lennellessään oman äidin tai lapsosensa?

Carmen kirjoitti...

your blog is very pretty, the photos very beautifull

vintti kirjoitti...

Muru.
Elämä kuulostaa hyvälle.

Halaus.

vintti

isopeikko kirjoitti...

Kirjoitat hyvillä sanoilla.

Harakka kirjoitti...

Niin koskettava ja herkkä kertomus lasten lähdöstä maailmalle.
Kyyneleeyt valuvat poskilleni, koskettaa tämä niin muakin. Juuri viikko sitten muutettiin nuorin tyttö Tampereelle. Oli kesän kotona.
Ja nyt lähti sitten pidempiaikaiselle matkalle tällä kertaa. Onneksi hän ei ole siellä yksin, vaan hänen sulhanen siellä seuranaan.
Onneksi Tampere ei ole niin kaukana, kuin Jyväskylä, missä viime vuoden oli.
Sellasta tää elämä on, yksin tänne jäädään kun lapset lentää pesästä, mutta kaikella on aikansa.

Kimmo kirjoitti...

Iloinen ja samalla haikea asia tuo poikasten lentoon lähtö. Sitä joutuu välillä muistuttamaan itseään siitä, millaista oli oma lentoon lähtö.

tia kirjoitti...

Kauniin koskettava kertomus, näinhän se on, aina pieni huoli poikasistaan mitenkä pärjäävät.

Pink Links kirjoitti...

Kaunista ja herkkää ♥

Hanna kirjoitti...

Kauniisti ja herkästi kirjoitettu!

Onnellisia lentohetkiä lapsosille ja rauhallisia kotihetkiä pesään jäävälle emolle ;)

Ruska kirjoitti...

Mielettömän upea ja koskettava kirjoitus! Ihan tuli tippa silmään, kun itse olen juuri tuollaisessa tilanteessa.

Mk kirjoitti...

Kauniisti ja hellästi kirjoitit.
Vaikka tietää että juuri näin sen kuuluukin mennä niin silti...
Turvallista lentomatkaa kaikille!

Marge kirjoitti...

Oijoi, nyt sait minut kyynelehtimään!!! Tuo oli niiiin KAUNISTA! Kiitos, ystäväin, kiitos!!!
*halaa*

Krisse /Vaarala kirjoitti...

Olet oikeassa..näin se on...

Una kirjoitti...

Kiitos

Pellon pientareella
Hanna
Crane
Arjaanneli

And thank you Carmen =)

Kiitos
Vinttiseni =)
Isopeikko
Harakka
Kimmo
Tia
Taika
Hanna
Ruska
MK
Marge
Krisse

Muistinkohan kaikkien nimet?

*lähetän hymysäteitä teille kaikille*

Tant C kirjoitti...

Kaunista ja koskettavaa :)

Una kirjoitti...

Kiitos Tant C =)

Tuollaiselta se tuntui ja tuntuu yhä...

Merjakoo kirjoitti...

Hei, kiitos kun vierailit blogissani ja kiitos kommenteista. Toivottavasti piirakka onnistui ja maistui hyvältä ;))

Una kirjoitti...

Hei Merja ja kiitos samoin =)

Kysyn tyttäreltä kuinka piiras onnistui.

Rita kirjoitti...

Kosketti, että itketti..

Una kirjoitti...

Kiitos Rita


*halaa*