25.3.2009

Ja kuitenkin

...















Päivä paistaa risukasaankin.
Ihan väkisin...











...

18 kommenttia:

Myy kirjoitti...

Samaa olen minäkin odotellut. Sairaslomani jatkuu 11 viikkoa... Vetää mielenkin matalaksi, mutta onneksi on kauniit kevätpäivät... tulppaanit... pistaasisuklaa... lastenlapset... ystävät.

Joko sinun vatsasi alkaa olla paremmassa kunnossa? Elä pitkitä, vaan hakeudu lääkäriin, ellei.

Sooloilija kirjoitti...

Kyllähän se paistaa! Mutta pakkanen on kova. Laitoin juuri lapset kouluun -16 asteen pakkaseen. On tämä kevät kummallista aikaa!

Hallatar kirjoitti...

Myy

Onneksi on ilontuojia.

Tällaista crohn on...
Viime perjantaina juuri sain kortisonit kehiin lääkäriltä.




Sooloilija

Täällä oli -11 kun tytär lähti kouluunsa.
Nyt kaunis auringonpaiste, -9,4 astetta ja puuskaista tuulta.



Jospa tänään saisin itse vältettyä ulosmenonpakon...

Heli kirjoitti...

Paistaa. Kaunis on kuva ja hieno sää pihalla. Vaan töissä ollaan. Sekaisin kuin seinäkello, vaan mitäpä tuosta. Hereillä pitäis vaan koittaa pysyä.

Hallatar kirjoitti...

Heli

Brrr... Kylmältä siellä vieläkin vaikuttaa ainakin parvekkeella.

*hereilyhali*

Arjaanneli kirjoitti...

Morbus Crohn on viheliäinen.
Se tulee kutsumatta, sitä on vaikea diagnostisoida, siltä ei voi välttyä elintapoja säätelemällä, se on rrrkeleellinen tauti! Anteeksi melkeinkirosana!
Mutta senlisäksi, että sitä sairastaa, joutuu selittämään ihmisille, että mul on nyt tällänen.....Ai vatsavaivoja! No ota kuule Samariinia, tai älä kuule stressaa. Kyl se siittä!
Grrr....
Älä vällää, mie oon nyt tälläses tilas, et kaikki asiat saavat aikaan herrrrvottoman reaktion.
Luulis melkein, et oisin vaihevuosis?

Arjaanneli kirjoitti...

Piti itseasiassa kommentoida tuota kuvaa.
Juu, kyl se on aina paistanu sinne risukasaankin:)
Sieltä alta puskee sitten ne valkoiset vuokot!

Hallatar kirjoitti...

Arjaanneli:

Ihana kommentti! =D
Olet tainnut törmätä tähän aiemminkin?! =D

Joskus kyläpaikan rouva on suuttunut niin, että metsä on raikunut kesämökillään, kun piti minua nirppanokkaoikuttelijana, kun en voinut syödä kuin omia eväitäni...
-En muuten ole käynyt enää tuossa kyläpaikassa.
Silloin tosin luultiin tämän olevan "vain" keliakiaa.

Kukaan ei ehdoin tahdoin halua itselleen mitään vaivaa.
En miekään tätä tilannut
vaan se tuli yllättäin,
kuin entisen tytön faksit.

Olen samaa mieltä mokomasta tulehduksesta kanssasi.
Tämä kun ei tosiaan mene närästyslääkkeellä eikä huolettomuudella pois.Argh!



Mutta kiitos siulle.
Hersyvä kommenttisi
ja valkovuokkojen ajattelu saivat hiukan otsarypyt siliämään. =)

Sisko kirjoitti...

Sulle on tunnustuksia sivullani! Tulen uudelleen paremmalla ajalla, kun olen tunnustukset jakanut!

Hallatar kirjoitti...

Kiitos hirmusti Sisko. =)))

Nyt en jaksa olla kauaa koneella mutta lisäsin siun kunniamerkkisi tuonne palkintokaappiini:
http://hallatar.blogspot.com/2008/07/kunniamaininnat.html


*niijaa*

hanne kirjoitti...

hirmu kaunis puu...surumielinen, nöyrä...
toivon masullesi parannusta...

Jossu kirjoitti...

Oi miten kaunis kuva. Ihan silmiä pitää siristellä kirkkaudessa.

Katja Tanskanen kirjoitti...

Lohdullinen ja samalla filosofisen humoristinen sekä riemastuttava tuo ajatuksesi.

Minulle aurinko on jo pitkään paistanut usein täydeltä terältä, mutta on ollut myös aikoja, jolloin aurinkoa ei ole ollut edes olemassa.

Joskus olen kyllä yrittänyt itsekin estää aurinkoa paistamasta;)

Se kyllä on lohdullista, että väkisinkin ilon aiheita ilmaantuu synkkiinkin olotiloihin.

Voimia sinulle!

tia kirjoitti...

Kyllä aurinko paistaa risukasaankin ja näin keväällä vielä oikein joka sopukkaan, oleppa tarkkana ota säteitä talteen, mielen sopukkaan siellä ne lämmittävät mukavasti.

Pellon pientareella kirjoitti...

Kaunis kuva, herkkä.

Hallatar kirjoitti...

Kiitos Hanne,
Jossu,
Katja,
Tia ja Pellon pietareella


¤ halitukset kaikille ¤

Mk kirjoitti...

Kaunis kuva.
Ja risukasan ympäriltähän se lumikin ensimmäisenä sulaa.
Lämpöistä ja pehmoista oloa!

Hallatar kirjoitti...

Kiitos MK <3

Hiljaa hyvä tulee...