26.8.2010

Narskut elämässämme

.




















Väistämättä ja ilman varoitusta,
auringonkeltaisista pääsiäisliljoista
eli narsisseista tulee mieleen narkissos,
joka kuihtui ja kuoli yksinään, ihasteltuaan
liikaa omaa kuvajaistaan lähteen rannalla.
Hänellä oli vaikea persoonallisuushäiriö.
Hän oli narsisti. Heitä on keskuudessamme
yhä. On aina oleva.

Oletko koskaan törmännyt narsistiin?
Minä olen, muutamaan, vaan onneksi
onnistunut heidät sivuuttamaan.
Mutta tiedän vuosikymmenien
avioliittoja ja ihmissuhteita,
joissa narsisti on pysynyt niskan
päällä ja pitänyt omaa narsistin
lähdettään, eli kumppaniaan
kynnysmattonaan. =(

Miksi sitten ihmiset suostuvat
elämään sellaisessa suhteessa?
Koska narsku on hyvin manipuloiva
ihminen. Hän saa muut helposti valtaansa.
Jopa ikuisiksi ajoiksi...

Elämä narskun orjana ei ole pakollista.
Voit vapautua. Apua antaa mm:
Narsistien uhrien tuki.
Elämä voisi olla toisenlaista,
ilman orjuutusta.






Wikipedia
Sam Vaknin
Suhdesoppa
Narsistien uhrien tuki ry

7 kommenttia:

Melita kirjoitti...

Olin naimisissa narsistin kanssa 3 vuotta tietämättä narsistisesta persoonallisuus häiriöstä - siitä luin vasta eron jälkeen ja kaikki 20 kohtaa luettelosta "Miten tunnistat narsistin ?" sopivan mieheeni.Monet sopivat myös isääni joten se selittää miten olin onnistunut löytämään lapseni isäksi ja aviomiehekseni narsistin kun heitä kuitenkin on kuulema vain 1% kaikista ihmisistä.Monet ovat varmasti olleet naimisissa narsistin kanssa tietämättä että sille kaikelle kauheudelle on olemassa nimikin.

Hallatar kirjoitti...

Melita

Pahoillani... =/

Niinpä.
Sille on tosiaan olemassa nimikin.
On kamalaa löytää kaikki nuo itselle tärkeän,
tai tärkeiden
henkilöiden
piirteet tuosta listasta.

Nyt olet paremmalla puolella.
Saat omat voimasi takaisin.
Sinä pärjäät, eikö niin.
Nyt tiedät enemmän
ja osaat lukea ihmisiä.

Voimia Melita!

Anonyymi kirjoitti...

Joopa joo.
36 vuotta yhdessä narsistin kanssa. Ei se ollut pelkästään pahaa. Kyllä miehessäni oli paljon hyviäkin puolia. Eihän sitä muuten olisi kestänyt.

melita kirjoitti...

Kiitos Hallatar,
Olen jo saanut voimani takaisin - huomaan sen siitä että entisen mieheni ajatteleminen ei herätä enää minkäänlaisia tunteita- ei hyviä eikä huonoja.Pojalleni en kuitenkaan halua koskaan kertoa miksi hänen isänsä käyttäytyi niinkuin teki, uskon ja olen aina uskonnut "onnellisen tietämättömyyden "armoon.

Hallatar kirjoitti...

Siulla, Anonyymi,
kävi sitten hyvä onni.
Hyvä niin. =)



Melita
Hyvä että palaudut ja
elät taas.
Lapsien ei tarvitse aina tietääkään
kaikkea vanhemmistaan.
Lapsien tulee ollakin lapsia
mahdollisimman kauan.
Tuo onnellinen tietämättömyys on
usein parasta.

*hali*

Sooloilija kirjoitti...

Narsisteihin olen törmännyt ja tiedän kauempaakin tapauksia. Onneksi eivät ole jääneet elämääni pitemmäksi aikaa.

Hallatar kirjoitti...

Sooloilija

Minä tajusin vasta hiljattain,
narsisteista luettuani enemmän,
että olen itsekin ollut läheisissä tekemisissä
sellaisten kanssa.

Ja ymmärrä muutaman läheiseni eläneen
sellaisessa sidosliitossa vuosia...

Se on vaikeaa.
Sanotaan, että narsistia ei voi rakkaudella parantaa...

*Toivon kaikille mielenrauhaa*